Merja Partio-Uitti

IBD ja ikääntyminen

09.05.2018

Joka viides suomalainen on yli 65-vuotias. Suurin osa heistä elää hyvin aktiivista elämää. He pysyvät töissä ja touhuissa myöhäisempään vanhuuteen asti. He huolehtivat itse terveydestään ja terveyspalvelujen saannista. Heille ikä on vain numeroita, kalenteri-iästään huolimatta he eivät miellä itseään vanhuksiksi.

IBD- sairaudet ovat lisääntyneet Suomessa merkittävästi viimeisen 25 vuoden aikana. Kelan rekisteritietojen mukaan maassamme on noin 46 000 IBD-potilasta. Suurin osa potilaista saa diagnoosin jo 16–30 vuotiaina, toisin sanoen nuoruudessa tai nuorena aikuisena. Kuitenkin IBD-sairauksien ilmaantuvuus lisääntyy Suomessa noin 6-8 %:n vuosivauhtia (n. 2 000 potilasta/vuosi) kaikissa ikäluokissa, lukuun ottamatta alle kouluikäisiä lapsia. Tulehduksellisia suolistosairauksia esiintyy siis kaikenikäisillä ihmisillä ja sairautta pidetäänkin jo uutena kansantautina. IBD-potilaat ikääntyvät kuten muukin väestö, koska sairaus ei vaikuta elinajan odotukseen.

Sairauden oireet ovat tavallisesti nuoremmilla potilailla paljon selkeämpiä kuin iäkkäämmillä potilailla. Ikäihmisillä ne voivat olla monivivahteisempia ja vaikeammin tunnistettavissa. Myös taudin kulku, laajuus ja sijainti ovat vanhemmilla pysyvämpiä kuin nuorilla.

Vanhemmilla Crohnin tautia sairastavilla potilailla tyypillinen suolisairauden oire on verenvuoto peräsuolesta, ei niinkään vatsakivut, kuume tai laihtuminen. Heillä sairaus on tyypillisesti enemmän paksusuolen puolella kuin ohutsuolessa. Sairaus on enemmän tulehduksellinen eli inflammatorinen kuin nuoremmilla potilailla. Perianaalifisteleitä esiintyy iäkkäämmillä potilailla kuten nuoremmillakin. IBD:n liitännäissairaudet eli ekstraintestinaaliset manifestaatiot ovat taas vanhemmilla potilailla harvinaisempia kuin nuorilla.

Haavaista paksusuolentulehdusta (colitis ulcerosa) sairastavilla iäkkäämmillä potilailla on havaittu olevan oireena vähemmän vatsakipuja ja verenvuotoa peräsuolesta kuin nuoremmilla potilailla. Vaikka vasemman puoleinen koliitti on yleisin tautimuoto iäkkäämmillä potilailla, koko suolen koliitti on kuitenkin yhtä yleinen niin nuorilla kuin vanhemmillakin potilailla. Proktiittia taas on vanhemmilla nuoria vähemmän.

Ikäihmiset sitoutuvat yleensä lääkehoitoonsa hyvin, koska paremman elämänlaadun merkitys heillä yhtenä lääkehoidon tavoitteista korostuu. Vanhemmilla ihmisillä käytettävät lääkeannokset saattavat olla hieman pienempiä kuin nuoremmilla potilailla. Vanhemmilla potilailla on usein käytössä muihinkin sairauksiin lääkitystä, joten lääkkeiden yhteensopivuutta ja mahdollisia sivuvaikutuksia on seurattava tarkasti, etenkin verenohennuslääke Marevania ja ACE-estäjiä käyttävillä verenpaine- ja sydämen vajaatoimintaa sairastavilla potilailla. Kortisonilla on luustoa haurastuttavia vaikutuksia, se nostaa myös verensokeritasoa, lisää infektio- ja glaukoomariskiä ja saattaa vaikuttaa potilaan mielialaan. 5-ASA lääkitystä saavilla potilailla täytyy seurata tarkoin etenkin munuaisten toimintaa ja sitä mittaavaa GFR-arvoa. Tiopuriineja käyttävien vanhempien IBD-potilaiden tulee seurata ihomuutoksia ja luomia valppaasti hieman lisääntyneen ei-melanoomaihosyöpien (esim. tyvisolusyöpä eli basaliooma) riskin vuoksi. IBD-sairaudet kroonisina tulehdussairauksina lisäävät myös itsessään syöpäriskiä. Biologisiin lääkityksiin katsotaan vanhemmilla potilailla liittyvän suurempi infektioriski kuin nuoremmilla. Myös vaikutukset munuaisten, maksan ja sydämen toimintaan saattavat ikäihmisillä olla suurempia kuin nuorilla potilailla.

Ikäihmisten on todella tärkeää käyttää säännöllisesti D-vitamiinia, koska D-vitamiini lisää lihasvoimaa ja parantaa tasapainoa sekä luun lujuutta. Luun murtumariski on IBD-potilailla vielä huomattavasti suurempi kuin muilla samanikäisillä. Yli 75-vuotiaille suositellaan ympärivuotisesti D-vitamiiniannokseksi 20 ug/vrk, alle 75-vuotiaiden suositus on 10 ug/vrk:ssa. Lisäksi tulisi käyttää säännöllisesti maitotuotteita tai kalkkivalmisteita riittävän kalsiumin saannin turvaamiseksi. Suositus ikääntyneiden kalsiumin saannista on 800 mg/vrk (ilman kortisonilääkitystä). Jo todettu osteoporoosi pitää hoitaa suositusten mukaisesti.

Ruokahalu saattaa heiketä iän mukana ja janon tunne heikentyä. Riittävästä nesteen saannista tulisi huolehtia erityisesti, koska vanhemmilla ihmisillä nestevajaus kehittyy nuorempia nopeammin, ja se on heille myös nuoria haitallisempi. Monet ikäihmisten käyttämät lääkkeet poistavat nestettä kehosta ja lisäävät elimistön kuivumisen vaaraa. Ravitsemussuositukset ovat iäkkäille samoja kuin muillekin aikuisille. IBD-potilaiden tulee kiinnittää lisäksi huomiota riittävään proteiinin saantiin D-vitamiinin saannin lisäksi. Proteiineja tarvitaan etenkin lihasten ja luuston rakennusaineeksi. Iäkkäät syövät usein niukasti, jolloin pienestä ruokamäärästä voi olla vaikea saada riittävästi energiaa, proteiineja ja muita ravintoaineita. Proteiinien hyväksikäyttö elimistössä myös heikkenee iän myötä. Proteiinisuositus ikääntyneille on vähintään 80–100 g/vrk eli n. 1.4 g/kg. Vähärasvaiset maitotuotteet, kananmuna, kala, liha, pähkinät, mantelit ja erilaiset siemenet ovat hyviä proteiinien lähteitä.

Kausi-influenssarokotteen ottaminen on suositeltua ja perusteltua kaikille IBD-potilaille iästä ja lääkityksestä riippumatta. Influenssa ja sen jälkitaudit voivat olla iäkkäille potilaille hyvinkin vakavia.

Kokonaishoidon arviointi on tärkeää iäkkäämpien IBD-potilaiden hoidossa. Potilaiden lääkemyöntyvyys, omaisten ja muiden sosiaalisten verkostojen tuki, muut perussairaudet, ravitsemustila, muisti ja liikuntakyky vaikuttavat potilaan hoidon onnistumiseen.

IBD-hoitajalla on tärkeä osuus potilaan hoidon onnistumisessa, sillä potilaan tunteminen ja hyvä hoitosuhde auttavat hoitajaa tunnistamaan muutokset potilaan voinnissa normaalista ikääntymisestä. Potilas arvostaa varmasti pysyvää hoitosuhdetta sekä kuuntelevaa ja neuvottelevaa asennetta hoitoonsa. Elämänkokemuksen tuoma viisaus ja vahvuus auttavat pärjäämään myös IBD-sairauden kanssa iäkkäämpänäkin. Eletty elämä opettaa, että elämässä ei ole mitään, mistä ei pääsisi yli.