Soile Salo-Hartikainen

IBD ja uupumus

17.02.2020

Olin pitämässä marraskuussa 2019 puheenvuoron IBD-hoitajien koulutuspäivillä aiheesta IBD-potilaan uupumus, miten tunnistaa henkisen tuen tarve?  Minulla oli onni, että sain mukaan kokemusasiantuntijan, joka selväsanaisesti toi omaan kokemukseen liittyvää tietoa ja tunteita.

Puheenvuoroa työstäessäni huomasin miten vähän löytyy suomenkielistä materiaalia aiheesta, oikeastaan olin pettynyt siihen, koska ollessani jotain vuosia sitten Barcelonassa N-ECCO (Nurse- European Crohn and Colitis Organisation) koulutuksessa asia tuntui olevan kovin paljon esillä useiden maiden edustajien, varsinkin hoitajien puheissa ja tutkimuksissa ja aiheesta oli tehty posteriesityksiäkin.

Sitten löysin Crohn´s and Colitis UK sivustolta tehdyn tutkimuksen. He olivat tehneet 4-vuotisen tutkimuksen: ” Fatigue in IBD”, ja suuri osa tuloksista perustuu juuri tuon tutkimuksen analyysiin.  Samoin he ovat tehneet sivuilleen mittarin, jolla voi mitata mahdollisen oman väsymyksen/uupumuksen vaikutusta ja vakavuutta. Tämän tehdyn testin voi myös halutessaan ottaa mukaan lääkärin vastaanotolle.

Sanasta fatigue käytetään suomenkielessä termejä väsymys, uupumus, fatiikki.  Edellä mainitussa tutkimuksessa vastaajat käyttivät tunnetta kuvaamaan mm. seuraavia sanoja: aivosumu, zombie, iso musta reikä. Esille tuli myös termit jatkuva väsymys, energian puute, väsymys, joka ei poistu levon tai unen jälkeen, väsymys, joka on voimakkaampaa kuin normaalin fyysisen tai psyykkisen kuormituksen jälkeinen väsymys. Uupumus myös vaihteli päivästä ja tunnista toiseen.

Kyselyyn vastaajista yli ¾ koki väsymystä taudin aktiivivaiheessa, merkittävää eroa ei ollut diagnoosien haavainen koliitti ja Crohnin tauti välillä. Kaikilla väsymys ei kuitenkaan helpottanut vaikka he pääsivät oireiden suhteen remissioon, näitä oli 2:5 vastaajista. Tosilla saattoi olla viikkojen tai kuukausien viive toipumisessa ja energiatasojen palautumisessa.

Samassa artikkelissa tuotiin esille syitä mikä voi aiheuttaa uupumuksen IBD-potilailla. Taudin aktivoituessa tulehduksen aikana syntyvät kemialliset signaalit vaikuttavat aivoihin, josta voi seurata mm. väsymystä ja ruokahaluttomuutta. Kipu voi johtaa väsymykseen huonon unen laadun, vähentyneen fyysisen toiminnan, sekä tunnepuolen ja psykologisten ahdistuksen vuoksi. Ravitsemusvajeet, johtuen ripulista, ruokahaluttomuudesta ja heikosta imeytymisestä voivat johtaa uupumukseen.  Samoin anemia, vitamiinipuutokset (esim. B12-vitamiini, folaatti, d-vitamiini). IBD sairauksiin käytettävä lääkitys voi olla osasyynä uupumukseen esim. steroidit ja joillain immuunijärjestelmään vaikuttavat lääkkeet.  Tai jo pelkästään se, että yöuni on katkonaista wc-käyntien tai kivun vuoksi. Myös emotionaalisen stressin tai psykologisten häiriöiden mainittiin lisäävän uupumusta.

Samaan artikkeliin oli tuotu asioita, joilla itse voi mahdollisesti helpottaa uupumusta tai uupumukseen johtavia tekijöitä. Suolitaudin aktivoituessa olisi tärkeä sen tunnistaminen ja tarvittaessa hoidon tehostaminen, jolloin voidaan tarvita verikokeita anemian, rautavarastojen, vitamiini- ja hivenainetasojen tarkistamiseksi, ja tarvittavat ulostenäytteet.  Myös stressin ja masennuksen toteaminen voi tarvita lisäinterventioita. Lisäksi tuotiin esiin IBD-potilaan aktiivista asennetta. esim. fyysinen aktiivisuus, kuten esim. hyötyliikunta voi vähentää IBD-väsymystä, samoin ruokavalioon ja kivunhallintaan liittyvät menetelmät. Tupakoinnin lopettaminen on erittäin tärkeä asia.

Riittävän levon saamiseksi hyvälaatuinen uni, tarvittavat tauot ja lepo, kuten myös joustavat työajat voivat olla tukena uupumuksen voittamiseksi. Liikunnan tärkeys ja stressiä aiheuttavien tekijöiden välttäminen yhdessä yksilöllisen tarkasteluun väsymyksen aiheuttajasta ovat tärkeää omahoitoa.

Myös toisen tulehdussairauden reuman kohdalla mainitaan uupumuksesta tai fatiikista. Reumalehdessä 4/2017 tuodaan esiin reumasairauksia sairastavien keskuudessa tehdyn kyselyn mukaan joka toisen kokevan voimakasta väsymystä. Neurologian ja psykiatrian erikoislääkäri Risto Vataja tuo esiin, että väsymys- ja uupumisoireiden taustalla lienee monimutkainen vyyhti, joka koostuu fyysisistä ja henkisistä tekijöistä. Yhtenä asiana hän mainitsee, että tulehdusvälittäjäaineet vaikuttavat suoraan vireystilan ja unen säätelyn mekanismeihin.

Olisiko meillä Suomessa nyt aika ottaa terveydenhuollon ja mahdollisesti muiden aktiivien toimesta esille potilaidemme uupumus yhtenä tulehdussairauden ilmenemismuotona? Ja samalla kartoittaa niiden syitä ja auttamismenetelmiä.