Soile Salo-Hartikainen

IBD: Uudet ja erilaiset hoitamisen muodot

15.09.2021

Lukiessani kollegani tekstiä aiemmin tällä samaisella sivustolla digitaalisten hoidon mahdollisuuksista, heräsin itsekin miettimään sen mahdollisuuksia ja haasteita sekä meidän yksikössä että laajemmalti Uudellamaalla. Tiedän, että ainakin Raaseporissa ollaan pitkällä lääkärien etävastaanottotoiminnassa.

Olemme tottuneet terveydenhuollossa siihen, että potilas tai asiakas tulee poliklinikalle paikan päälle joko lääkärin tai hoitajan vastaanotolle. Jos on tarvetta ylimääräiselle konsultaatiolle, niin silloin on soitettu puhelimella ja vielä tiettyyn ns. puhelinaikaan.

Digitalisaation ja ajatusmaailman muutosten vuoksi on tullut tarvetta kehittää muita kommunikaation ja vastaanoton muotoja. Tätä on vauhdittanut myös koronapandemia, joka on joko estänyt tapaamisia, tai ainakin kannustanut etävastaanottotoimintaan. Samoin Etelä-Suomen alueella käyttöön on otettu sosiaali- ja potilastietojärjestelmä Apotti digitaalisien palveluiden muodossa.

Vuonna 2015 syntyi kuntien ja HUS:n yhteisestä tahdosta rakentaa maailman ensimmäinen sosiaali- ja terveydenhuollon tieto- ja toiminnanohjausjärjestelmä Oy Apotti Ab. Apotti-hanke kuitenkin käynnistyi jo v.2012.  Apotti-järjestelmän myötä sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset pystyvät lain sallimissa rajoissa reaaliaikaisesti tarjoamaan palveluja palvelu- ja hoitopaikasta riippumatta. Apottia on ollut rakentamassa yli 5000 sote-ammattilaista ja järjestelmän toimittajaksi valittiin Yhdysvaltalainen Epic Systems. Oy Apotti Ab:n omistavat HUS Helsingin yliopistollinen sairaala ja kunnista Helsinki, Vantaa, Kauniainen, Kerava, Kirkkonummi, Tuusula, Inkoo, Siuntio ja Loviisa (sekä Lapinjärvi osana Loviisaa). Ensimmäisenä järjestelmä otettiin käyttöön HUS:n Peijaksen sairaalassa Vantaalla marraskuussa 2018.

”Apotti-järjestelmän ja sen Maisa-asiakasportaalin avulla kansalaisten terveyden ja hyvinvoinnin painopistettä saadaan siirrettyä raskaista ja kalliista hoidoista ennaltaehkäisyn ja itsehoidon suuntaan.” 1, 2

Apottia käyttävissä kunnissa ja HUS erikoissairaanhoidossa on käytössä Maisa-asiakas-portaali, joka tuo digitaaliset palvelut 1,7 miljoonan Uudenmaan asukkaan käyttöön. Se yhdistää sosiaalihuollon ja terveydenhuollon sähköisen asioinnin yhteen kanavaan. Maisaa voi käyttää verkossa www.maisa.fi tai mobiilisovelluksen kautta, jonka voi ladata puhelimeen tai mobiililaitteelle Anroid tai IOS- sovelluskaupoissa.  Sovelluksen avulla julkiset sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut ovat puhelimen kautta käytössä missä vaan.

”Maisa-portaalissa voit kysyä ammattilaisen neuvoa tai jättää yhteydenottopyynnön, katsoa ja täydentää sosiaali- ja terveystietojasi, tarkastella tutkimustuloksia, varata ja peruuttaa aikoja, vastata kyselyihin ennen vastaanottoa, tallentaa mittaustuloksia omahoidon seurantaa varten, hyödyntää etävastaanottoa eli videokäyntiä, pyytää reseptin uusintaa siirtymällä Omakanta-palveluun ilman uutta kirjautumista, ja valmistautua käynnille kotona täyttämällä hoitoon liittyvät tarkentavat esitieto- ja kyselylomakkeet rauhassa etukäteen.” 1, 2

Myös sosiaalihuollon hakemuksia voi jättää Maisan kautta ja näitä on jo tehtykin yli 39 000. Omassa työssämme Meilahden sairaalan gastroenterologian poliklinikalla Maisan kautta viestittely on tullut luontevaksi osaksi hoitoa. Monet potilaat ovat löytäneet portaalin ja viestit kulkevat sihteerien kautta ns. työkoriviesteinä, josta he lajittelevat viestit asiasisällön mukaan vastattavaksi. IBD-hoitajille tulevat viestit voivat koskea hoidollisia kysymyksiä esim. lääkehoitoa, rokotuksia ja omaa vointia, ja lisäksi ajanvarauksia, reseptin uusimispyyntöjä ja soittopyyntöjä lääkärille. Kun viestit tulevat ns. työkoriin, siinä on vastaanottajina yleensä ryhmä, jolloin viesti tavoittaa sen ryhmän kaikki työntekijät ja sinne korvamerkitään itselle ne viestit, jotka ottaa hoidettavakseen. Lääkärit eivät työtehtäviensä luonteen vuoksi ota suoraan potilaiden viestejä, vaan ne kulkevat joko sihteerien tai hoitajien kautta lääkäreille. Ajoittain työkoriin voi kertyä viestejä sen verran, että niihin ei reaaliajassa kykene vastaamaan. Mutta onhan meillä puhelinpalvelussakin, joka on takaisinsoittojärjestelmä, palvelulupauksena soitto takaisin samana tai viimeistään seuraavana arkipäivänä ja tämä on melkein poikkeuksetta toteutunut.

Ajanvarauskirjeet lähtevät Apotissa sen mukaan kun asiakas on valinnut ne reitittyvän, mutta jos Maisa on käytössä ainakin sitä kautta viesti saavuttaa kohdehenkilön reaaliajassa. Lisäksi vaihtoehtona voi valita postin, sähköpostin ja tekstiviestin. Myös ajanvarauskirjeen liitteet kulkevat mukana.

Etävastaanotossa asiakas/potilas varaa joko Maisan tai Terveyskylän kautta itselleen sen ajan, joka on sovittu poliklinikalla lääkärin tai hoitajan ajanvarauslistalla, ja varmistaa tekniset valmiudet (PC, mobiililaite) äänen ja kuvan välittämiselle. Meilahdessa Vatsakeskuksessa on Digi21 hanke, jossa tavoitteena on lisätä etävastaanottoja

Täytyy sanoa, että etävastaanotto ei varmasti kaikille, eikä kaikissa tilanteissa sovi. Etävastaanotto voi kuitenkin palvella hyvin esim. etäisyyksien ollessa pitkät tai jos vastaanotto on kesken työpäivän, ja myöskin nyt koronapandemia-aikana. Halukkuutta tulevaan etävastaanottoon tullaan kysymään esim. lääkärin tai hoitajan vastaanotolla. Hoitajavastaanotoista esim. IBD ohjaukset mielestäni soveltuvat hyvin tähän ja pistosopetukset niiden kohdalla, joilla on jo aikaisempaa kokemusta esim. jonkin toisen lääkkeen pistämisestä.

Toiminta myös terveydenhuollossa muuttuu nyky-yhteiskunnassa, ja toivottavasti siihen suuntaan mitä sen käyttäjät siltä toivovat. Joten esitä rohkeasti mielipiteesi ja toiveesi palveluiden suhteen joko suullisesti tai digitaalisia palveluita käyttäen.

 

Lähteet:

  1. Apotti asiakas- ja potilastietojärjestelmä – Tietoa apotista
  2. Maisa-asiakasportaali