Karoliina Ylänne

IBD:hen sopeutuminen ja tunteet

19.06.2019

Ihmisen elämään kuuluu paljon erilaisia tunteita, niitä hyviä ja niitä ”negatiivisia”. Niin ne hyvät kuin ne ”huonotkin”, kuuluvat meidän elämäämme ja ne voivat kertoa meille meistä itsestämme tärkeitä viestejä. Positiiviset tunteet ovat yleisesti helposti hyväksyttäviä, mutta negatiivisillakin tunteilla on hyvät tarkoituksensa. Negatiiviset tunteet voivat mm. valmistaa meitä haastaviin tilanteisiin, herättää muutokseen, auttaa löytämään uusia vaihtoehtoja ja suojata vaaroilta.

Silloin kun sairastuu tai sairastaa, herättää se väistämättä ihmisessä ja toki myös läheisissä erilaisia tunteita. Näillä erilaisilla tunteilla voi olla vaikutusta siihen, miten hyvin sopeutuu sairauteensa. Tiedetään, että mahdollisimman hyvä sopeutuminen pitkäaikaissairauksiin voi parantaa jopa potilaiden elämänlaatua ja toimintakykyä.

Sairastuminen pitkäaikaissairauteen merkitsee uhkaa. Sairastuminen voi tuoda mukanaan ei toivottuja muutoksia ja saa pohtimaan käsitystä omasta itsestään ja tulevaisuudesta. Krooninen sairaus vaatii sopeutumista usealla elämänalueella ja sopeutumisessa on eroja eri henkilöiden välillä. Myös selviytymiskeinot vaihtelevat yksilöiden välillä. Sairauden eri vaiheissa (mm. akuutin aikana) sopeutumisprosessi voi alkaa alusta uudelleen. On selvää, että tunnepuolella tapahtuu eri vaiheissa paljon ja ihminen käsittelee tänä aikana hyvin erilaisia tunteita.

Tunteet eivät ole aina helppoja käsitellä tai helposti huomattavissa. Tunteiden säätely voidaan karkeasti jakaa kahteen luokkaan: tunteiden välttelyyn ja estämiseen sekä niiden avoimeen kokemiseen, tunnistamiseen ja ilmaisemiseen. Heti sairastumisen alkuvaiheessa tunteiden välttelyllä voi olla hyvä tarkoituksensa, mutta myöhemmissä vaiheissa sen on todettu olevan sopeutumista heikentävää. Avoimesta tunteiden kokemisesta ja ilmaisemisesta on todettu olevan hyötyä sopeutumisessa, mutta tunteiden käsittelyn kuuluisi olla tietoista. Tunteiden kontrolloimaton ilmaiseminen voi olla sopeutumista ajatellen jopa haitallista.

On tutkittu, että jos tunteita ei kohtaa tai niitä ei osaa tunnistaa, vaan ne jäävät työstämättömiksi/voimakkaiksi, ne voivat vaikuttaa terveyteen haitallisesti (esimerkiksi aktivoimalla sympaattista hermostoa pitkäaikaisesti). Yksi esimerkki taas tunteiden torjumisesta voisi olla se, että ei tunnista itsessään oireisiin liittyvän huolen tunnetta. Tämä voi viivästyttää avun hakemista ja myös vaikuttaa hoitoon sitoutumiseen.

Tunteiden ilmaisemisella on positiivisia vaikutuksia. Omien tunteiden ilmaiseminen usein lisää läheisyyden tunnetta sekä kokemusta tuen saamisesta parisuhteessa. Myönteisten tunteiden merkitystä on tutkittu myös pitkäaikaissairauteen sopeutumiseen liittyen. Ihmisillä ja heidän läheisillään on usein kyky kokea vaikeissakin tilanteissa myönteisiä tunteita esim. arkisiin asioihin liittyen. Myönteisten tunteiden esiintyminen yhtä aikaa vaikeiden tunteiden kanssa voi nykykäsityksen mukaan helpottaa sopeutumista stressaaviin asioihin. Myönteiset tunteet voivat stressitilanteessa laajentaa näkökulmaa, vaikuttaa positiivisesti arvioon sairauden merkityksestä ja näin ollen helpottaa sopeutumisprosessia.

Tunteita voi käsitellä ja omiin tunteisiin kannattaa tutustua. Tunteet voivat tulla yllättäen, niiden voi antaa tulla ja mennä, tunnetta voi kuunnella ja tunnustella, missä se tuntuu tai tunteeseen voi palata myöhemminkin. Netistä ja kirjastosta löytyy lukemattoman paljon tietoa ja erilaisia työkaluja, joiden avulla voit tutustua sinun tunteisiin. ”Tunteiden eräs tärkeimmistä tehtävistä on kertoa, mikä on hyvinvointimme kannalta tärkeää”. Tunteet ovat yksilöllisiä ja jokainen ihminen voi samassa tilanteessa kokea erilaisia tunteita. Voikin olla siis hyvä miettiä, miten tunnistan, ilmaisen ja otan tunteeni haltuun. Ei muuta kuin rohkeasti tutustumaan.