Merja Partio-Uitti

Koronavirusrokotteista

12.04.2021

Yli vuosi sitten alkaneen koronaviruspandemian alusta lähtien on odotettu rokotetta tätä ovelaa ja muuntautumiskykyistä virusta vastaan. Rokotteita alettiinkin pian kehitellä eri tutkimusyksiköissä ympäri maailmaa. Koronaviruksen rakenne selvitettiin nopeasti ja niin tämä pienen pieni, pyöreä ja tappimaisin ulokkein varustettu virus tuli kaikille tutuksi. Epätavallisen nopea kehitysprosessi herätti ihmisissä myös huolta. Yleensä uusia rokotteita ja lääkkeitä on jouduttu odottelemaan useita vuosia. Vakavan pandemian vuoksi koronarokotetutkimukseen on panostettu valtavasti resursseja. Koronavirusrokotteetkin kävivät läpi kaikki normaalit tutkimusvaiheet. Ajan säästämiseksi tutkimusvaiheita on tehty rinnakkain ja rokotteiden arviointiprosessia on nopeutettu. Euroopan lääkevirasto EMA on arvioinut rokoteaihioiden tuloksia sitä mukaa, kun niitä on valmistunut.  Arviointikriteereistä ei ole kuitenkaan joustettu rokoteturvallisuuden kustannuksella. Koronarokotteita on arvioitu samoilla laatu-, turvallisuus- ja tehokriteereillä kuin kaikkia muitakin myyntilupaa hakevia lääkevalmisteita.

Ennen kuin rokote voidaan ottaa käyttöön Suomessa, sen täytyy saada myyntilupa. Valtioneuvosto antoi asetuksen Suomen koronarokotuksista 22.12.2020. Asetus valmisteltiin sosiaali- ja terveysministeriössä yhdessä THL:n kanssa. THL koordinoi rokotetilauksia ja niiden jakelua. Lisäksi se seuraa rokotusten etenemistä sekä niiden tehoa ja turvallisuutta. Kansallinen rokotusasiantuntijaryhmä (KRAR) on laatinut listan Suomen rokotusjärjestyksestä. Kuten kaikki tietävät, rokotukset aloitettiin hoivakotien ikäihmisistä ja terveydenhuollon kriittisestä henkilökunnasta. Suomi hankkii rokotteensa EU:n yhteishankinnan kautta ja on mukana tällä hetkellä kuudessa EU:n hankintasopimuksessa. EU:n yhteishankinnan kautta kaikille jäsenmaille jaetaan rokotteita väestömäärän perusteella. Suomi on varannut rokotteita riittävästi koko aikuisväestölle, mutta rokoteannokset tulevat tänne useassa erässä ja vaiheittain.

Rokotukset päästiin Suomessa aloittamaan heti joulun jälkeen, suuren innokkuuden ja toiveikkuuden vallitessa, mutta ainakin toistaiseksi Suomeen saatujen rokotteiden vähäinen määrä on valitettavasti hidastanut rokotustahtia ja niiden laajentamista koko väestöön.  Uusien tartuntojen lisäksi saamme seurata nyt päivittäin myös koronarokotteen saaneiden määrää. Suomessa koronavirusrokote tarjotaan koko aikuisväestölle ja se on kaikille maksuton ja vapaaehtoinen. Täällä pyritään mahdollisimman suureen rokotuskattavuuteen. Rokotusten tavoitteena on lieventää koronavirusinfektion oireita, estää covid-19-taudin vakavia tautimuotoja ja kuolemia. Parhaimmillaan voidaan myös ehkäistä tartunta ja viruksen leviäminen. Tarkoituksena on myös varmistaa väestön terveys ja terveydenhuollon kantokyky sekä pitää yhteiskunnan toiminta mahdollisimman avoimena. Suomessa kunnat vastaavat sote-henkilökuntansa ja väestön rokottamisesta. Myös yksityiset toimijat voivat jatkossa osallistua rokotustalkoisiin.

Ensimmäisenä koronarokotteena Suomessa on annettu Pfizerin ja BioNTechin Comirnaty-rokotetta. Suomeen on saatu myös Moderna-lääkefirman RNA-rokotetta, Covid-19 vaccine Moderna-rokotetta, jota on annettu ensisijaisesti yli 70-vuotiaille henkilöille. Nämä rokotteet perustuvat RNA-teknologiaan. Tässä teknologiassa ei ole mukana kokonaisia viruksia tai niiden osia, vaan ainoastaan viruksen geneettinen koodi eli lähetti-RNA:ta (mRNA). Sen avulla elimistön lihassolut saadaan tuottamaan rokotteen pistoskohdassa koronaviruksen pintaproteiinia. Elimistö tunnistaa pintaproteiinin vieraaksi ja alkaa tuottaa vasta-aineita sitä vastaan. Jos koronavirusta tulee elimistöön, se on tällöin valmis puolustautumaan.  Tämä oli erittäin pelkistetty kuvaus elimistön monimutkaisesta puolustusjärjestelmästä ja rokoteteknologiasta. Ja sama pelkistys toistuu seuraavassa kappaleessa adenoviruksen kohdalla.

AstraZenecan (Covid-19 Vaccine AstraZeneca) ja Janssen-Cilagin (Johnson & Johnsonin, Covid-19 Vaccine Janssen) rokotteet ovat adenovirusvektorirokotteita. Näissä rokotteissa on koronaviruksen perimää, jota kuljettaa adenovirus. Toisin sanoen rokotteessa koronaviruksen geeni, joka ohjaa solut tuottamaan koronaviruksen pintaproteiinia, siirretään osaksi adenoviruksen perimää.  Kuljettajavirus on ihmiselle vaaraton eikä se pysty lisääntymään. Adenoviruksen ainoa tehtävä on siis vain kuljettaa geenin sisältämä koronaviruksen sisältämän pintaproteiinin eli piikkiproteiinin valmistusohje solun sisälle. Janssen-Cilagin rokotteessa koronaviruksen piikkiproteiinin rakennusohje on kaksijuosteista DNA:ta, muissa rokotteissa taas yksijuosteista RNA:ta. Suomeen Janssen-Cilagin rokotteita on tulossa aikaisintaan huhti-toukokuun vaihteessa.

THL päätti 19.3.21 keskeyttää varotoimenpiteenä AstraZenecan rokotteella rokottamisen, koska Lääkealan turvallisuuskeskus Fimealle oli Suomessa ilmoitettu haittavaikutuksina kaksi harvinaista aivolaskimotukostapausta, joiden epäiltiin liittyvän rokotuksiin. Molemmilla potilailla ilmoitettiin olevan useita lääketieteellisiä riskitekijöitä verisuonitukoksiin. THL tiedottaa selvitystyön tuloksista lisää, kun tietoa saadaan enemmän. AstraZenecan rokotetta voi käyttää tällä hetkellä vain yli 65-vuotiaille henkilöille.

Janssen-Cilagin rokotetta lukuun ottamatta kaikkien edellä mainittujen rokotteiden rokotussarjaan kuuluu kaksi rokoteannosta. Tehosterokote annetaan aina samalla rokotteella kuin ensimmäinenkin. 8.2.2021 alkaen rokotteiden tehosteväli on 12 viikkoa. Rokotetuilla oireinen tauti on lievempi ja se suojaa erityisesti viruksen vakavilta tautimuodoilta ja sairaalahoitoon joutumiselta.

Kaikilla rokotteilla voi esiintyä haittavaikutuksia, niin myös koronarokotteilla. Yleensä nämä ovat lieviä ja ohimeneviä. Tavallisia haittavaikutuksia ovat pistoskohdan paikallisreaktiot, esimerkiksi kipu ja punoitus pistoskohdassa. Lisäksi voi esiintyä yleisoireita eli kuumetta, päänsärkyä, lihas- ja nivelkipuja, pahoinvointia, oksentelua ja vilunväristyksiä. Paikallis- ja yleisoireet alkavat yleensä parin vuorokauden sisällä rokottamisesta. Ne menevät ohi muutamissa tunneissa tai vuorokausissa eivätkä ne estä jatkorokotuksia. Jos kuume jatkuu yli kolmen vuorokauden ajan, ohjeistuksen mukaan tulisi hakeutua koronavirusnäytteeseen.

Rokotetta ei saa antaa jos rokotettava on allerginen rokotteen vaikuttavalle aineelle tai rokotteen jollekin muulle aineelle. Keskustele lääkärin, apteekkihenkilökunnan tai sairaanhoitajan kanssa ennen kuin sinulle annetaan koronavirusrokote, jos olet saanut vaikean allergisen reaktion jonkin muun pistoksena annettavan rokotteen tai ensimmäisen koronavirusrokotteen jälkeen, sinulla on vaikea infektio tai kuumetta yli 38 °C, sinulla on sairaus, johon liittyy verenvuotoja tai mustelmia, tai käytät hyytymisenestolääkitystä tai sinulla on heikentynyt immuunijärjestelmä sairauden tai immuunijärjestelmään vaikuttavan lääkityksen vuoksi. Rokotusten vasta-aiheet saattavat muuttua tai päivittyä sitä mukaan kuin uutta tietoa asioista saadaan. Terveydenhuollon ammattihenkilöt arvioivat jokaisen rokotettavan kohdalla rokotteen sopivuuden rokotettavalle henkilölle.

Koronavirusrokotteita ei ole saatu Suomeen odotettuja määriä, joten ne eivät riitä alkuvaiheessa kaikille. Tämän vuoksi on laadittu rokotusjärjestys, joka perustuu lääketieteeseen ja tutkimukselliseen näyttöön. Rokotusjärjestyksellä pyritään suojaamaan sairaudelle altteimmat henkilöt ensimmäiseksi. Ikä on kaikkein merkittävin koronataudin riskitekijä, joten ikääntyneet saavat rokotuksen ensin. Tämän jälkeen rokotetaan vakavalle koronataudille altistavia sairauksia sairastavat potilaat. Nämä riskiryhmät on priorisoitu tarkasti. THL:n sivuilta voi tarkistaa rokotusjärjestyksen ja COVID-19 taudin riskiryhmät. Rokotusten aikataulu riippuu rokotteiden saatavuudesta sekä koronarokotteiden käyttöaiheiden rajauksista. Arviot rokotusten etenemisestä elävät tämän mukaan. Alle 16-vuotiaille lapsille ei ole esimerkiksi tulossa rokotetta vielä vähään aikaan, koska toistaiseksi rokotteita ei ole testattu lapsilla ollenkaan.

Nyt on tärkeää seurata tiiviisti oman kunnan viestintää, koska kunnat ja kaupungit kertovat milloin ja mistä rokotuksen voi saada. Rokotusvuorossa olevat voivat varata rokotusajan sähköisesti tai puhelimitse. IBD-potilaat, joilla käytössä on immuunipuolustusta heikentävä lääkehoito (solunsalpaajahoito, biologiset lääkkeet ja muut immunosuppressantit) kuuluvat riskiryhmä 2:een eli vakavalle koronavirustaudille altistavaan ryhmään (immuunipuolustusta heikentävä lääkehoito autoimmuunisairauteen). IBD-potilas, jolla edellä mainittuja lääkkeitä ei ole käytössä, saa rokotteen vasta myöhemmin. Rokotusjärjestystä harkitaan uudelleen sen jälkeen, kun kaikki riskiryhmät on rokotettu.

Huolehdi hyvästä käsi- ja yskimishygieniasta sekä turvaväleistä myös rokotuksen jälkeen. Käytä myös kasvomaskia. Vielä ei tiedetä, kuinka hyvin rokote estää virusta tarttumasta ihmisestä toiseen. Nämä ohjeet pätevät nyt myös uusiin muuntuneisiin koronaviruksiin. Mitä enemmän rokotteen saaneita ihmisiä on, sitä vähemmän mahdollisuuksia viruksella on levitä. Kaikki me toivomme, että pääsisimme mahdollisimman pian palaamaan normaaliin elämään ilman pelkoa vakavasta sairaudesta, yhteiskunnan tai oman talouden romahduksesta sekä huolta lasten, nuorten ja vanhusten hyvinvoinnista.  Koetetaan jaksaa vielä yhdessä! Tsemppiä kaikille epävarmuuden sietämiseen rokotuksia odotellessa!

Lisätietoa aiheesta:

https://thl.fi/fi/web/infektiotaudit-ja-rokotukset/ajankohtaista/ajankohtaista-koronaviruksesta-covid-19