Soile Salo-Hartikainen

Kroonisen kivun auttamismenetelmiä

06.07.2018

Kun päätin ottaa nyt aiheekseni etsiä tietoa kivun ja erityisesti kroonisen kivun hallinnasta, oli mielessäni useat IBD:tä ja varsinkin Crohnin tautia sairastavat potilaamme. Mielenkiintoni heräsi varsinkin lääkkeettömiin kivunhallintakeinoihin. Lähteeni veivät vahvasti kivunhallintataloon, joka on yksi osa virtuaalisairaaloiden joukkoa nimeltään Terveyskylä.fi. Lisäksi löytyi lukuisia eri lähteitä ja tieto fysioterapeutti Katja Kannisen samasta aiheesta tekemästä opinnäytetyöstä. Lyhyen blogini sisällä ei asiaa kovin laaja-alaisesti voi käsitellä, mutta useista eri lähteistä kootut ajatukset toivottavasti toimivat herätteinä etsiä näitä asioita laajemmin.

Yli miljoona Suomalaista elää kroonisen kivun kanssa. Mutta milloin puhutaan kroonisesta kivusta?

Krooninen eli pitkäaikainen kipu käsitteenä tarkoittaa yli 6 kuukautta jatkunutta kipua tai kivun tuottaman sairauden jatkumista. Krooninen kipu voi olla pitkäaikaista kudosvauriokipua, hermoperäistä kipua tai kiputilojen aiheuttaja voi olla epäselvä.

Pitkittyneeseen kipuongelmaan lisäongelmaa tuovat usein unihäiriöt, ahdistuneisuus, masentuneisuus, ärtyneisyys ja uupuminen. Tahdosta riippumattoman hermoston häiriöt aiheuttavat hikoilun muutoksia sekä mahan ja suoliston toiminnan muutoksia. Ihminen saattaa eristäytyä, kun voimat uupuvat ja ihmissuhteet mahdollisesti rikkoutuvat.

Kroonista kipua on kuvattu myös monimutkaiseksi kokemukseksi, eikä vain oireeksi jostakin. Kokemuksessa tulee esille merkitys, mitä henkilö ajattelee kokemuksestaan. Tämä voi olla pelkästään kielteinen, mutta myös samanaikaisesti kielteinen ja myönteinen. Myönteinen merkitys voi olla sitä, että mieltää kivun sairaudeksi samaan tapaan kuin muutkin krooniset sairaudet.

Kipua arvioitaessa on tärkeää tuoda potilaan oma kokemus kivusta esille. Lisäksi apuvälineinä kivun mittaamiselle käytetään erilaisia kipumittareita ja kyselykaavakkeita.

Kipua arvioitaessa on hyvä tietää kivun sijainti, kivun luonne, milloin kipu tuntuu, kuinka voimakasta kipu on, mikä helpottaa tai pahentaa, miten itse voi lievittää kipua, kipulääkkeiden vaikutus, kivun vaikutus elämään ja toimintakykyyn.

IBD- sairauksissa kipu on yksi taudin oireista ja varsinkin Crohnin taudissa kipu saattaa olla hallitseva tekijä.

Pitkäaikaisen kivun hoidossa voidaan hyödyntää useita hoitomuotoja ja lähestymistapoja, jotta kipua ja sen seurauksia voitaisiin parhaiten lieventää.

Parhaaseen hoitotulokseen pitkäaikaisessa kivussa päästään tavallisimmin eri asiantuntijoiden yhteistyöllä. Tärkeää on potilaan aktiivinen rooli hoidossa. Tavallisimpia ammattiryhmiä tässä kokoonpanossa ovat lääkäri, sairaanhoitaja, psykologi, fysioterapeutti, sosiaalityöntekijä ja toimintaterapeutti.

Kipua voidaan hoitaa lääkkeillä, esimerkkinä lääkeryhmiä kipulääkkeistä parasetamoli, tulehduskipulääkkeet, vahvat kipulääkkeet, masennuslääkkeet, epilepsialääkkeet ja iholle käytettävät lääkkeet.

Kipulääkkeillä tiedetään olevan myös haittavaikutuksia. Jotkin vahvat kipulääkkeet voivat aiheuttaa riippuvuutta. Jos kivun hoito toteutetaan oikein, riippuvuutta ei tarvitse pelätä. Tähän kuuluvat hoidon vaikutuksen seuranta ja lääkityksen lopettaminen asteittain.

Tulehduskipulääkkeiden käyttöä ei ole suositeltu IBD-potilaille. Gastroenterologi Pauliina Molander mainitse tästä Reunapaikka-sivuston Kysy-lääkäriltä-palstalla: tulehduskipulääkkeiden käyttö voi johtaa suolitaudin pahenemiseen. Suositeltava kipulääke, varsinkin Crohnin tautia sairastavalle, kuume- ja kiputiloissa on parasetamoli tai mahdollisesti COX-2 selektiviinen tulehduskipulääke kuuriluonteisesti.

Lisäksi on olemassa lääkkeettömiä kivunhallintakeinoja, joita ei suinkaan kannata unohtaa. Ne voivat tuoda apua itsenäisesti tai mahdollisesti lääkehoidon rinnalla.

Kivunhallintatalossa, joka on yksi yliopistosairaaloiden kehittämien virtuaalisairaaloiden joukko, tuodaan esille tunteiden käsittelyä kivunhallinnan tukena. Lyhytaikaisessa kipukokemuksessa hätä ja huoli voivat olla hyödyllisiä reaktioita, koska huoli johtaa varovaisuuteen ja lisävahinkojen välttämiseen. Pitkäaikaisen kivun kohdalla taas tunteiden aktivoituminen voi lisätä kärsimystä ja kuluttaa voimavaroja.

Yksi kivunhallintatalon apukeino kivun hallinnassa on rentoutuminen. Se luokitellaan eri menetelmiin, kuten asteittain etenevä eli progressiivinen rentoutus, yksinkertainen lyhyt rentoutusharjoitus, hengitysharjoitus ja lihasjännityksen laukaiseminen rentoutuksen avulla. Lisäksi on tietoinen läsnäolo eli mindfulness, jonka yhtenä tarkoituksena ei ole ongelmien poistaminen sillä hetkellä, vaan niiden hyväksymään oppiminen ja selviäminen niiden kanssa.

Jaksottamisella tarkoitetaan erilaisten aktiviteettien jakamista totuttua lyhyempiin jaksoihin ja niin, että ne sijoittuvat lepoa ja palautumista edeltävästi ja tällä tavalla jakavat kuormitusta tasaisesti.

Fysioterapeutti Katja Kanninen fysioterapian tutkinto-ohjelman opinnäytetyönään on tehnyt teoreettisen pohjan ja potilasohjausvideon aiheesta: ” Fysioterapian mahdollisuuksia stressin ja kivun itsehoitoon tulehduksellisissa suolistosairauksissa”. Siinä hän esittää fysioterapeuttisia harjoitteita kivun ja stressin itsehoitoon.

Lisäksi sivustollaan www.lempeaelamanvirta.fi, hän tuo esille psykofyysisestä fysioterapiasta kokemuksellisen oppimisprosessin, joka tukee asiakkaan kokonaisvaltaista kuntoutumista. Työvälineinä ovat erilaiset kehotietoisuus-, liike- ja hengitysharjoitteet, rentoutusmenetelmät, kuten myös pehmytkudoskäsittelyt ja vuorovaikutusta tukevat harjoitteet.

Lähteet:
https://www.terveyskyla.fi/kivunhallintatalo

https://www.terveyskirjasto.fi/krooninenkipu

https://www.suomenkipu.fi/2015/07/krooninen-kipu-tayttaa-seka-kehon-etta-mielen/

www.lempeaelamanvirta.fi