Merja Partio-Uitti

Mitä  koronaviruksesta tiedetään?

27.03.2020

Kukapa meistä olisi uskonut, että Kiinasta vuoden vaihteen paikkeilla uutisoiduista keuhkokuumetapauksista kehkeytyisi maailmanlaajuinen pandemia. Pandemiahan tarkoittaa maailmanlaajuisesti levinnyttä epidemiaa eli kulkutautia, joka leviää suureen osaan alueen väestöstä. Taudin ajateltiin pysyvän lähinnä kiinalaisten ongelmana ja rajoittuvan vain Kiinaan.

Uuden koronaviruksen aiheuttamaa tautia kutsutaan nimellä COVID-19 (corona virus disease). Koronaviruksia on useita ja niitä esiintyy sekä ihmisillä että eläimillä. Ihan tarkasti ei vielä tiedetä, mistä uusi koronavirus on peräisin. Ilmeisesti tartunta on kuitenkin lähtöisin eläimestä ihmiseen. Uusi koronavirus, SARS-CoV-2 on SARS-viruksen sukulaistauti. Myös lepakoilta on löytynyt samankaltaisia koronaviruksia. Wuhanin kalatoreja, joissa myydään laittomasti erilaisia villieläimiä, on pidetty tautihautomoina. Näissä erilaiset virukset kehittyvät uusiksi, myös ihmiseen siirtyviksi muodoiksi. Terveysviranomaiset ja ympäristöjärjestöt ovat varoitelleet näihin eläintoreihin liittyvistä terveysriskeistä jo pitkään.

Koronavirus tarttuu joko pisara- tai kosketustartuntana ihmisestä toiseen. Pisaratartunnalla tarkoitetaan yskimisen tai aivastamisen kautta tulleita tartuntoja.  Pisarat ovat kuitenkin painavia ja kulkeutuvat yleensä vain parin metrin säteelle. Kosketustartunnan saa erilaisten pintojen kautta, joihin on päätynyt koronavirukseen sairastuneen ihmisen hengitystie-eritteitä. Tämän vuoksi hyvän käsihygienian merkitystä ei voi liioitella. Samoin yskiminen ja aivastaminen oikein eli kainaloon tai  hihan yläosaan on tärkeää. Aerosolitartuntaa (ilmateitse tapahtuva tartunta, jolloin virus on kaasumaisessa olomuodossa) ei tapahdu ihmisen arkielämässä. Tällainen tartuntareitti on mahdollista terveydenhuollon tiettyjen toimenpiteiden aikana.

Viruksen säilyminen pinnoilla vaihtelee ilmeisesti pinnan materiaalin mukaan tunneista muutamaan päivään. Tutkimusten mukaan neljästä pinnasta virus säilyi tartuttamiskykyisenä pisimpään, 2–3 vuorokautta, muovilla ja ruostumattomalla teräksellä. Kartongilla virus säilyi tartuttamiskykyisenä yhden vuorokauden ajan ja kuparilla neljä tuntia. Ilmeisesti pintojen osuus tartunnoissa ei ole kovinkaan merkittävä nykytiedon mukaan.

Taudin itämisaika on 1-14 päivää, ilmeisesti 4-5 päivää keskimäärin. Itämisajalla tarkoitetaan sitä aikaa, joka kuluu tartunnan saamisesta oireiden alkuun.

Virus aiheuttaa äkillisen hengitystie-infektion, jonka oireena on tavallisesti yskä, kuume, päänsärky, lihaskivut, väsymys ja hengenahdistus. Potilaiden oireet vaihtelevat hyvin lievistä ja lähes oireettomista vakaviin. Hengenahdistus johtuu siitä, että keuhkotulehdus eli keuhkokuume heikentää keuhkojen toimintaa. Tällöin keuhkojen tärkeä kaasujen vaihto, eli hapen kuljetustehtävä verenkiertoon sekä hiilidioksidin poistaminen elimistöstä häiriintyy. Sairaalahoitoon joutuneiden potilaiden tärkein hoitomuoto onkin puutteellisen hengityksen tukeminen eri tavoin. Onneksi useimmilla oireiden on ennustettu jäävän lieviksi. Myös lasten ja nuorten vakavat sairastumiset ovat onneksi harvinaisia.

Suurimmassa vaarassa katsotaan olevan ikäihmisten eli yli 70-vuotiaiden monisairaiden vanhusten. Iäkkäillä ihmisillä saattaa olla sellaisia sairauksia, jotka huonontavat merkittävästi keuhkojen tai sydämen toimintaa tai elimistön vastustuskykyä. Näitä sairauksia ovat mm. huonossa hoitotasapainossa oleva keuhkosairaus, krooninen munuaisen tai maksan vajaatoiminta ja diabetes, johon liittyy elinvauriota. Lisäksi muita elimistön vastustuskykyä heikentäviä tiloja ovat esimerkiksi solunsalpaajahoito leukemiaan tai lymfoomaan sekä vastustuskykyä voimakkaasti heikentävä lääkitys (esim. suuriannoksinen kortisonihoito eli vuorokausiannos on tällöin > 20 mg, hoidon kesto yli kaksi viikkoa). Viimeksi mainittu saattaa joillakin IBD-potilailla olla tärkeä huomioida. Päivittäistä tupakointia ja sairaalloista lihavuutta pidetään myös riskitekijöinä. Elimistön puolustusjärjestelmä myös heikkenee iän myötä.

IBD-potilas ei sinällään saa yhtään sen helpommin koronavirustartuntaa kuin kukaan muukaan. IBD:tä sairastava ei myöskään kuulu riskiryhmään, ellei hänellä ole sellaista lääkehoitoa, joka heikentää vastustuskykyä. Näitä lääkehoitoja ovat mm. tiopuriinit, metotreksaatti, biologiset lääkehoidot ja pitkäkestoinen, korkea-annoksinen kortikosteroidihoito.

Tällä hetkellä informaatiotulva koronaviruksesta on aivan valtava. Asioita päivitetään tiheästi ja tuntuu, että suositukset ja tieto muuttuvat ennen kuin vanhoja asioita on ehtinyt sisäistää. Tärkeintä tällä hetkellä on huolehtia omasta käsihygieniasta ja välttää sosiaalisia kontakteja kaikkien muiden paitsi oman perheen kanssa, jos se vain suinkin on mahdollista. Poikkeuksina ovat tietenkin kaikki yhteiskunnan kannalta kriittisissä ammateissa työskentelevät henkilöt.  Ja heitä on yllättävän paljon.

Kamppailu koronavirusta vastaan on nyt totista totta kaikissa terveydenhuollon organisaatioissa. Viruksen leviämistä pyritään tehokkaasti jarruttamaan eri asteisilla rajoituksilla ja kehotuksilla, jotta terveydenhuoltojärjestelmämme pystyy hoitamaan kaikki hoitoa tarvitsevat. Puhutaan pumppu-jarrutustekniikasta, jolloin epidemian etenemistä saadaan hidastettua ja sen kestoa pidennettyä noin 160 vrk:n eli noin puolen vuoden ajalle. Tällöin terveydenhuollon kantokyky säilyisi hyvänä. Koronaepidemian kaikkia käänteitä ei vielä pystytä ennustamaan. Tietoa saadaan päivittäin lisää. Rokotetta valmistellaan kiivaasti, mutta milloin se saadaan markkinoille on vielä epävarmaa.

Nyt on tärkeintä suojella itseään ja läheisiään. Sosiaalisten kontaktien vähentäminen on ehdottoman tärkeää. Pidä vähintään metrin etäisyys muihin ihmisiin. Huolehdi käsi- ja yskimishygieniasta. Jos kaikesta huolimatta sairastut, jää kotiin lepäämään. Oireen mukainen hoito riittää lievissä tapauksissa. Tauti paranee kotihoidossa 1-2 viikossa. Koronatesteihin pääsystä on tarkat ohjeistukset ja suurinta osaa sairastuneista ei testata lainkaan. Jos tarvitset apua tai neuvontaa, ota yhteys puhelimitse oman kotipaikkakuntasi koronaneuvontaan tai terveyskeskukseen. Vakavissa tilanteissa, jos yleistila heikkenee tai tulee hengenahdistusta, soita päivystykseen tai hätänumeroon.

Lisätietoa aiheesta saa runsaasti Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen internet-sivuilta.