Jenniina Harno-Tasihin

Sinulle, jota biologisen lääkkeen aloitus jännittää

11.06.2021

Kohtaan työssäni ajoittain potilaita, joita biologisen lääkityksen aloitus askarruttaa ja jännittää. Se on ymmärrettävää, koska tilanne on uusi ja vieras. Potilas ei ehkä ole saanut aiheesta riittävästi tietoa tai lääkityksen tarvetta ei ole ehkä perusteltu riittävän hyvin. Biologiseen lääkitykseen siirtyminen voi tuntua isolta askeleelta kohti tuntematonta. Myös sivuvaikutukset saattavat pelottaa. Käyn tämänkertaisessa kirjoituksessani läpi, mitä biologinen lääkehoito tarkoittaa ja mitä kaikkea tapahtuu hoidon aloituksen yhteydessä. Tapahtumien kulku voi hieman erota sairaaloittain, mutta suurin piirtein käsikirjoitus on samankaltainen.

On hyvä ensin hieman kerrata, mitkä ovat IBD-potilaan lääkehoidon tavoitteet.

  • Sammuttaa tulehdus ja rauhoittaa suolitaudin oireet eli saavuttaa remissio. Tavoitteena on pitää tauti rauhallisena myös jatkossa ja estää aktiivisten vaiheiden uusiutuminen. Biologista lääkehoitoa käytetään yleensä silloin, kun muilla lääkkeillä ei ole saavutettu riittävää tehoa.

Mitä biologinen lääke tarkoittaa?

Suomen lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimean määritelmän mukaan biologisella lääkkeellä tarkoitetaan lääkeainetta, joka on valmistettu bioteknologian avulla elävissä soluissa.

Monimutkaisen valmistustapansa vuoksi biologiset lääkkeet ovat hyvin kalliita. Niiden rinnalle onkin kehitetty kasvava määrä biosimilaareja eli samankaltaisia biologisia lääkkeitä. Fimean mukaan biosimilaarit ovat vertailukelpoisia alkuperäisen biologisen lääkkeen kanssa. Ne ovat yhtä tehokkaita, turvallisia ja laadukkaita kuin alkuperäisvalmisteet. Biosimilaareja saadaan markkinoille alkuperäislääkettä edullisemmalla hinnalla, koska ne kehitetään osittain jo olemassa olevan tiedon avulla. Biosimilaarien käyttöönotto säästää lääkekustannuksissa, vaarantamatta potilaan lääkehoidon vaikuttavuutta.

Biologisten lääkkeiden asema IBD:n hoidossa on vakiintunut. Duodecimin julkaisussa  Ovatko biologiset lääkkeet vastanneet odotuksiamme? (duodecimlehti.fi) kirjoittajat Färkkilä ja Möttönen toteavat biologisten lääkkeiden lisänneen hoitomahdollisuuksia ja parantaneen hoitotuloksia potilailla, jotka eivät ole hyötyneet riittävästi muista lääkkeistä, mutta ne eivät ole vielä ratkaisseet esimerkiksi IBD:n hoito-ongelmia kokonaan. Fimea kertoo biologisten lääkkeiden olevan nopeimmin kasvava lääkeryhmä ja niillä uskotaan olevan yhä merkittävämpi asema tulevaisuuden lääkehoidossa.

Biologinen lääke annostellaan joko itsepistettävänä ihonalaisena pistoksena tai infuusiona eli tiputuksena laskimosuoneen sairaalassa. IBD:n hoidossa käytetään adalimumabia, golimumabia, infliksimabia, ustekinumabia ja vedolitsumabia. Se, minkä lääkkeen hoitava lääkäri kenellekin aloittaa, on monen tekijän summa. Siihen vaikuttavat muun muassa diagnoosi, taudin ilmentymä ja vaikeusaste, muut mahdolliset sairaudet ja lääkitykset, sekä lääkkeen käyttömahdollisuudet. Lääkäri punnitsee jokaisen potilaan kohdalla lääkkeen hyödyt ja mahdolliset haitat.

Kuten kaikista lääkkeistä, myös biologisista lääkkeistä voi tulla haittavaikutuksia, tunnetuimpana mahdollinen infektioalttiuden lisääntyminen. Fimean asiantuntijan mukaan se on toivotun farmakologisen vaikutuksen kääntöpuolia. Lääke vaikuttaa immuunivasteeseen myös muualla elimistössä, eikä vain tarkoitetussa kohteessaan ja sitä kautta voi lisätä myös riskiä saada infektioita. Muita mahdollisia haittavaikutuksia ovat yliherkkyys- ja ihoreaktiot. Joskus ongelmana voi olla hoitovasteen menetys ja lääkevasta-aineiden muodostuminen. Oikeaa annostusta voidaan säädellä annosväliä tai annosta muuttamalla. Verikokeilla voidaan seurata, että lääkepitoisuus on riittävällä tasolla ja varmistua, ettei vasta-aineita ole muodostunut. Biologisten lääkkeiden ja biosimilaarien turvallisuutta valvotaan tarkasti kuten muidenkin lääkkeiden.

Ennen hoidon aloitusta

Ennen biologisen lääkehoidon aloitusta sinun kuuluu saada riittävästi tietoa tulevasta hoidosta. Lääkärikäynnin lisäksi saatat käydä IBD-hoitajan lääkeohjauksessa tai saat tietoa puhelimitse. Lisäksi ohjelmoidaan biologisen hoidon esikokeet. Ne ovat verikokeita, joilla poissuljetaan mahdolliset piilevät taudit, jotka saattaisivat biologisen hoidon myötä aktivoitua. Mikäli on epäselvää, oletko sairastanut vesirokon, varmistetaan se verikokeella ja tarvittaessa suositellaan rokotusta hyvissä ajoin ennen hoidon aloitusta. Myös thorax-röntgen eli ”keuhkokuva” tarkistetaan. Hampaat tulisi hoitaa kuntoon, rokotukset tarkistaa ja tarvittaessa ottaa puuttuvat rokotukset.

Rokotuksista saisi helposti kokoon oman tietoiskun, mutta pääsääntönä mainittakoon, että mahdolliset puuttuvat tehosterokotukset kannattaa hoitaa kuntoon, pneumokokkirokotusta suositellaan biologisen hoidon aloittaville, etenkin yli 65 vuotiaille, kausi-influenssarokotus kannattaa ottaa vuosittain ja koronarokotusta suositellaan kaikille, kullekin omalla vuorollaan. Kun biologinen lääkitys on aloitettu, ei eläviä taudinaiheuttajia sisältäviä rokotuksia tulisi ottaa. Eläviä rokotuksia ovat MPR (tuhkarokko, vihurirokko, sikotauti), vesirokko- ja vyöruusurokotus sekä matkailijan rokotuksista keltakuume- ja suun kautta annosteltava lavantautirokote, lapsilla myös influenssa-nenäsumuterokote sekä rotavirus- ja BCG- eli tuberkuloosirokote. Lisäohjeita rokotuksista kannattaa kysyä omalta IBD-hoitajalta. Me neuvomme mielellämme. On tärkeää suojautua vakavilta infektiotaudeilta, jotka ovat ehkäistävissä rokotuksin.

Kun hoito alkaa

Ensimmäinen infuusiokäynti voi jännittää. Lääkeinfuusiot annetaan päiväsairaalassa, poliklinikoiden infuusioyksikössä tai hoitohuoneessa, joskus osastolla. Infuusion ajaksi sinut ohjataan nojatuoliin tai sänkypaikalle. Sinulle kiinnitetään ranneke, jossa on henkilötietosi, mitataan verenpaine ja lämpö, sekä kysellään vointiasi. Biologista lääkettä ei voi antaa, mikäli sinulla on vakavia infektio-oireita. Jos et ole aivan varma, voitko tulla tiputukseen, kannattaa pirauttaa IBD-hoitajalle ja varmistaa tilanne. Kun esteitä tiputukselle ei ole, hoitaja laittaa sinulle suonikanyylin, johon kiinnitetään lääkkeenantoletku. Sitä kautta lääkeaine tiputetaan suoneen. Infuusioyksiköiden hoitajat ovat kanyloinnin mestareita, joten sitä ei tarvitse jännittää. Kun kanyyli on hyvin paikallaan, se ei tunnu juuri miltään. Infuusion aikana vointiasi seurataan ja voit huoleti itse keskittyä lepäilyyn tai älylaitteella työskentelyyn. Ensimmäiset hoitokäynnit kestävät hieman pidempään. Lääke tiputetaan hitaammin ja jälkiseuranta on pidempi, jotta varmistutaan lääkkeen sopivan sinulle.

Mikäli et ole tavannut IBD-hoitajaa ennen hoidon aloitusta, pyrimme yleensä sopimaan tapaamisen ensimmäiselle infuusiokäynnille. Silloin viimeistään käydään läpi hoidon jatkon kannalta tärkeät asiat, hoitoajat ja kontrollit. Hoidon alussa turvaverikokeet tarkistetaan yleensä tiuhemmin ja ylläpitohoidossa turvakokeet harventuvat.

Kun hoidoksi valikoituu itsepistettävä lääke tai sinulle aloitetaan lääke, jonka ensimmäisten infuusioannosten jälkeen hoito vaihtuu pistoksiin, saat pistosopetuksen IBD-hoitajan luona. Harjoituskynän tai -ruiskun avulla harjoitellaan pistämistä ja opit suoriutumaan pistoksista itse. Lääkkeen arkisäilytys tapahtuu kotona jääkaapissa, tarvittaessa monet kynät säilyvät vaihtelevan ajan myös huoneenlämmössä. Tarkista säilytysohjeet pakkausselosteesta. Käytetyt kynät/ruiskut palautetaan apteekkiin. Automatisoidut kynät ovat helppokäyttöisiä ja neulakammoisellekin käyttäjäystävällisiä. Yhdessä käydään läpi kaikki oleellinen turvallisen käytön varmistamiseksi pistoshygieniasta lääkkeen oikeaan käsittelyyn. Pistettävän lääkkeen hyötynä on hoidon helppous. Et ole sidoksissa säännöllisiin, sairaalassa toteutettaviin infuusioihin, vaan hoidat lääkityksesi itsenäisesti.

Vasteen saavuttaminen on yksilöllistä. Lääkehoidon tehoaminen näkyy potilaalle oireiden rauhoittumisena ja voinnin kohentumisena. Tavallisesti hoidon tehoa arvioidaan noin 3 kuukauden kuluttua, riippuen lääkkeestä ja tilanteesta. Silloin ohjataan verikokeisiin, toimittamaan ulostenäyte kalprotektiini (F-Calpro) ja lääkärin vastaanotolle, joskus riittää hoitopuhelu, joskus on tarve tähystääkin.

Potilaana sinun kuuluu saada kattavasti tietoa uudesta lääkehoidostasi. Kun lääkäri on suositellut sinulle biologista hoitoa, perustellut asian ja keskustellut kanssasi, kannattaa kysyä kaikki mahdollinen mieltä askarruttava. Gastroenterologien ammattitaitoon voit luottaa. He pyrkivät valitsemaan sinulle parhaan mahdollisen lääkkeen, hyödyt ja haitat punniten. Joskus saattaa kysyttävää nousta vasta myöhemmin. Ethän jää yksin pohtimaan asioita. Me IBD-hoitajat olemme sinua varten.

 

Lähteet:

Möttönen ja Färkkilä: Ovatko biologiset lääkkeet vastanneet odotuksiamme? Lääketieteellinen aikakausikirja Duodecim 2016;132(4):335-7.