Soile Salo-Hartikainen

Suoli-aivot-IBD

15.05.2019

Monesti ihmiset, joilla on IBD- sairaus, kysyvät onko suolisairaudella yhteys mieleen ja päinvastoin. Voiko stressi laukaista IBD:n tai voiko IBD aiheuttaa masennusta? Joskus aikaisemmin vastasimme, että eipä kai, ja selityksiä oli erilaisia, mutta nykypäivänä käsitys lienee toinen.

Kaiken kaikkiaan keskustelu suolistomikrobien vaikutuksesta yleisesti terveyteen ja aivoterveyteen on päivän puheenaihe. Samoin keskustelua käydään suoli-aivo akselista ja sen toiminnasta molempiin suuntiin.
Koska aihe kovasti kiinnosti minua, päädyin perehtymään kolmeen tieteelliseen artikkeliin, jotka kokonaisuudessaan voi löytää hakusanoja käyttäen.

Ihmisen kehossa on valtava mikrobisto, on arvioitu, että se painaa 1-1,5 kg ja näistä suuri osa on bakteereita. Yksilöllä on mikrobisto, johon vaikuttavat mm. perimä, puolustusmekanismit ja nautittu ravinto. Suolistobakteeristo muuttuu esim. bakteerilääkehoidon aikana ja jos ruokavalio merkittävästi muuttuu.
Professori Pentti Huovinen Lääkärilehden artikkelissaan tuo esille maatiloilla elävien lasten bakteeriston monimuotoisuuden verrattuna kaupungissa elävien lasten mikrobistoon ja tämä selittänee, miksi maaseudulla elävillä lapsilla on esimerkiksi vähemmän astmaa. Samalla hän mainitsee suomalaistutkimuksen, jossa ympäristössä tapahtuva lajiston väheneminen saattaa johtaa muutoksiin terveydentilassa ja lisätä kroonisia suolistotulehduksia ja allergista taipumusta.

Suolistomikrobien tutkimus on nykypäivää ja tutkimusten perusteella häiriö suolistomikrobiston tasapainossa (dysbioosi) on liitetty mm. allergiaan, tulehduksellisiin suolistosairauksiin, tyypin 1 diabetekseen ja lihavuuteen. Tähän viittaa myös apulaisprofessori Marko Kalliomäki, joka ryhmänsä kanssa on kirjoittanut aiheesta kirjallisuuskatsauksen lääkärilehteen.Tärkeänä pidetään syntymää edeltävää ja välittömästi sen jälkeistä aikaa, jolloin mikrobialtistuksella arvioidaan olevan pitkäkestoisia vaikutuksia immuunivasteiden ja aineenvaihdunnan ohjelmoitumiseen.

Maha-suolikanava vastaa ruoan pilkkoutumisesta ja imeytymisestä, lisäksi suolistossa tapahtuu immunologista, endokriinistä ja hermostollista säätelyä. Suolisto on biljoonien mikrobien elinympäristö, jossa sijaitsee myös suurin osa elimistön immuunijärjestelmästä. Suolistomikrobien on osoitettu vaikuttavan myös aivotoimintaan mm. stressihormoneihin, kortisolin ja aivojen välittäjäaineiden eritykseen ja veri-aivoesteen läpäisevyyteen. Suolistomikrobien muokkauksella todettiin hiirikokeissa vaikutusta mm. käytökseen, oppimiseen, muistiin, ahdistuneisuuteen ja ruokahaluun.

Suolistobakteerien monimuotoisuutta tukee hyvien ravitsemus- ja liikuntaohjeiden noudattaminen, jolloin vaikutetaan samalla suotuisasti suoli-aivoakselin toimintaan.
Tammikuussa 2019 Helsingin Sanomissa julkaistiin Tiede lehden päätoimittajan Jukka Ruukin artikkeli ”Syömme itsellemme masennuksen”, jossa asiantuntijana oli tutkimusprofessori Timo Partonen THL:sta. Tämä laaja tiedeartikkeli tuo esille kuinka suolisto edistää aivoterveyttä ja miten dramaattisia puutteita nykyihmisen ruokavaliossa on.

Ihmisen terveyden kannalta ei ole yhdentekevää mitä suuhunsa pistää, tällä on vaikutus myös aivoterveyteen. Välimerellinen ruokavalio on todettu useissa tutkimuksissa vähentävän useita sairauksia. Välimeren ruokavalio sisältää runsaasti kasvikunnan tuotteita, kuten vihanneksia ja hedelmiä. Pääasiallinen rasvan lähde on oliiviöljy. Lihan käyttö on vähäistä, mutta kalaa ja mereneläviä käytetään enemmän. Tämäntyyppiselle ruokavaliolle on olemassa pohjoinen vastine, Itämeren ruokavalio. Samoin Valtion Ravitsemusneuvottelukunta on antanut suosituksen terveellisestä ruokavaliosta, joka on kasvis-ja kalavoittoinen.

Välimeren ruokavaliota noudattavilla on väestötutkimuksissa pienempi todennäköisyys sairastua masennukseen. Samoin muistisairauksien ja sydäntautien riski on pienempi. Tosin runsaasta kalan syönnistä masennuksen vähenemiseen ei ole saatu varmuutta. Asia voi olla myös niin, että vähemmän masentuneet syövät runsaasti kalaa ja masentuneille maistuu rasvainen ja sokeripitoinen ruoka. Kuitenkin hyvät kalarasvat kannattaa hankkia luontaisista lähteistä eikä ravintolisistä.
Ruokavalion sanotaan säätävän aivokemiaa, vaikutukset voivat ulottua esim. välittäjäaineisiin. Aminohapoista rakentuvat monet hermoston välittäjäaineet ja esimerkiksi tryptofaanista muodostuu serotoniinia, aivojen tyytyväisyyshormonia.

Viime vuosina tutkimuksissa reitti aivojen terveyteen on avautunut paksusuolen kautta. Suolistomikrobit valmistavat nautitusta ruoasta erilaisia yhdisteitä, jotka osallistuvat aineenvaihdunnan, immuunipuolustuksen ja aivojen toiminnan säätelyyn. Näitä ovat mm. välittäjäaineet, hormonit, muut viestimolekyylit ja ne myös säätelevät stressihormonin tuotantoa.Mikrobit vaikuttavat suolen seinämän läpäisevyyteen ja keskustelevat immuunipuolustuksen solujen kanssa. Seinämän muuttuessa liian läpäiseväksi se alkaa vuotaa, jolloin seurauksena voi olla tulehdus. Moneen krooniseen sairauteen liitetään ”hiljainen tulehdus”.

On paljon erilaisia sairauksia, joissa suolistomikrobisto on todettu poikkeavaksi, esim. lihavuudessa, tulehduksellisissa suolistosairauksissa ja IBS:ssa (ärtyvän suolen oireyhtymässä). Lisäksi suolistomikrobiston epätasapaino on liitetty autoimmuuni-ja keskushermostosairauksiin, astmaan, allergiaan, syöpäsairauksiin, autismiin, ahdistuneisuuteen, masennukseen ja skitsofreniaan.

Mitä tähän loppuun voisi muuta kuin ihmetellä ihmiskehon yhtenäisyyttä ja kokonaisuutta – terve sielu terveessä ruumiissa.