Milla-Maria Tauriainen | Julkaistu 12.11.2019

Reunapaikka | Lääkäripalsta - kirjoituksia IBD:stä | Milla-Maria Tauriainen

IBD ja trombiriski – verisuonitukosten ehkäisy ei saa unohtua

Tromboosit eli verisuonitukokset ovat esiintymiseltään (1-7% IBD-potilailla) seuraavaksi yleisin IBD:n suoliston ulkopuolinen ilmentymä heti spondylartropatioiden (12-23%:lla) jälkeen. Ensimmäisen kerran niiden yhteys IBD:hen kuvattiin 1936 Bargenin ja Barkerin toimesta. IBD-potilaan trombiriski on alle 40-vuotiailla 6-kertainen verrattuna taustaväestöön. IBD:n pahenemisvaiheessa riski on yli 6-8 -kertainen. Kun on tarkasteltu erilaisia sairausryhmiä ja niiden yhteyttä verisuonitukoksiin, on havaittu, että…

Lue lisää...


Milla-Maria Tauriainen | Julkaistu 02.10.2019

Reunapaikka | Lääkäripalsta - kirjoituksia IBD:stä | Milla-Maria Tauriainen

Tulehduksellisten suolistosairauksien historia – pintaa syvemmältä

Reunapaikka.fi:n lääkärin blogi alkoi aikanaan katsauksella IBD:n historiaan (https://reunapaikka.fi/laakaripalsta/kirjoitussarja-kayntiin/). Pureudutaan tähän aihepiiriin vielä uudelleen ja syvemmin. Olipa kerran kuningas, joka sairastui vakavasti. Hänelle tuli voimakkaita vatsakramppeja ja vaikeaa ripulia, ja hän ajautui koomaan. Ensihoitona häneltä iskettiin verta pois sekä oikeasta että vasemmasta kädestä. Seuraavaksi hänelle annettiin peräruiskeita, jotka koostuivat 15 eri ainesosasta. Näistä keinoista ei…

Lue lisää...


Milla-Maria Tauriainen | Julkaistu 16.08.2019

Reunapaikka | Lääkäripalsta - kirjoituksia IBD:stä | Milla-Maria Tauriainen

Suojaako helikobakteeri IBD:ltä

Helikobakteeri (Helicobacter pylori) on vuonna 1983 löydetty gram-negatiivinen spiraalin muotoinen taudinaiheuttaja. Helikobakteeri saadaan lapsuudessa vanhemmilta tai isovanhemmilta syljen välityksellä. Maailmanlaajuisesti helikobakteeria löytyy jopa puolella maapallon väestöstä. Suomessa ja muissa kehittyneissä maissa sen esiintyvyys on merkittävästi vähentynyt viime vuosikymmeninä. Mitä nuorempi henkilö on kyseessä, sitä epätodennäköisemmin hän kantaa helikobakteeria. 1990-luvun lopulla 45-vuotiailla helikobakteeria esiintyi 12 %:lla…

Lue lisää...


Milla-Maria Tauriainen | Julkaistu 19.07.2019

Reunapaikka | Lääkäripalsta - kirjoituksia IBD:stä | Milla-Maria Tauriainen

Kesä ja kärpäset – mökkielämää IBD:n kanssa

Oli perjantai. Auto tuntui liukuvan nopeasti pitkin moottorietä, mittari näytti 120:ntä. Radiossa soi Arttu Viskarin Suomen muotoisen pilven alla ja automaatti-ilmastointi hurisi sopivaan 18 asteen lämpötilaan. Aurinko paistoi puiden varjojen välistä kurkistellen kääntyessäni pienemmälle, edelleen kuitenkin päällystetylle tielle kohti rantamaisemaa. Edellisenä päivänä en jaksanut pakata mukaan tulevia mökkitavaroita, joten aamulla heittelin jotain hätäisesti autoon ennen…

Lue lisää...


Milla-Maria Tauriainen | Julkaistu 03.06.2019

Reunapaikka | Lääkäripalsta - kirjoituksia IBD:stä | Milla-Maria Tauriainen

Crohnin tautiin liittyvät perianaalifistelit ja –paiseet

Crohnin tauti voi esiintyä missä tahansa ruoansulatuskanavan osassa aina suusta peräaukkoon saakka. Crohnin taudissa suoliston limakalvon tulehdus ulottuu pintaa syvemmälle, toisin kuin haavaisessa paksusuolen tulehduksessa. Tauti voi aiheuttaa läpi suolen seinämän ulottuvan tulehduksen ja voi johtaa suolen seinämän läpi ”porautuviin” fisteleihin eli käytäviin. Fisteli voi syntyä esimerkiksi suolesta suoleen, suolesta emättimeen, suolesta virtsarakkoon tai suolesta…

Lue lisää...


Milla-Maria Tauriainen | Julkaistu 03.05.2019

Reunapaikka | Lääkäripalsta - kirjoituksia IBD:stä | Milla-Maria Tauriainen

Kivun hoidon erityispiirteet IBD-potilaalla

Kipu lisää stressin määrää, aiheuttaa psyykkistä sairastuvuutta, heikentää elämänlaatua sekä sosiaalista kanssakäymistä ja terveydenhuollon kustannuksia. Inhimillinen kärsimys lisääntyy. Kivun kroonistuessa kipuaistimuksen käsittely hermostossamme muuttuu ja voi vaikuttaa kivulle herkistymiseen. Jo 20 vuotta sitten artikkeleissa alettiin todeta, että kivun hoidosta IBD-potilaalla on liian vähän tutkimustietoa. IBD-potilaalla esiintyy vatsakipua pahenemisvaiheen yhteydessä jopa 70 %:lla ja kipuaistimukset voivat…

Lue lisää...


Milla-Maria Tauriainen | Julkaistu 25.03.2019

Reunapaikka | Lääkäripalsta - kirjoituksia IBD:stä | Milla-Maria Tauriainen

IBD & pelko – pitääkö olla huolissaan?

YLE:llä uutisoitiin nuorten naisten olevan miehiä huolestuneempia. Terve ihminenkin murehtii monenlaisia asioita. Miksi IBD-potilas ei olisi huolestunut? Pelkääkö hän jopa enemmän? Aiheet, jotka aiheuttavat pelkoa ja huolestuneisuutta ovat osittain samoja kuin sellaisilla henkilöillä, joilla ei ole IBD:tä. Vaikka IBD:ssä ei olisi tautiaktiivisuuttakaan, huolet ovat silti yleisiä. Tauti ei siis unohdu remissiossakaan. Kipu ei ole kenenkään…

Lue lisää...


Milla-Maria Tauriainen | Julkaistu 28.02.2019

Reunapaikka | Lääkäripalsta - kirjoituksia IBD:stä | Milla-Maria Tauriainen

Iäkkään naisen pitkäaikainen ripuli – mikroskooppinen koliitti

Tyypillinen potilas, joka sairastuu mikroskooppiseen koliittiin, on keski-ikäinen tai iäkkäämpi nainen. Ilmaantuvuushuippu mikroskooppisessa koliitissa on 60-65-vuoden iässä. Tautia voi tosin esiintyä myös miehillä ja nuorilla. Jos potilaalla on jo jokin toinen autoimmuunisairaus, kuten tyypin I diabetes, kilpirauhasen vajaatoiminta tai keliakia, on riski sairastua mikroskooppiseen koliittiin taustaväestöä suurempi. Mikroskooppinen koliitti luokitellaan paksusuolen koepalojen mikroskooppitutkimuksen perusteella kollageenikoliittiin…

Lue lisää...


Milla-Maria Tauriainen | Julkaistu 21.01.2019

Reunapaikka | Lääkäripalsta - kirjoituksia IBD:stä | Milla-Maria Tauriainen

Potilas ja lääkäri eivät pärjää ilman IBD-hoitajaa – missä resurssien lisääminen viipyy?

Olkoonkin, että kirjoitus saattaa olla provokatorinen, sillä tämä aihe nostattaa nimittäin itselläkin tunteet pintaan. Uskon, että jokainen IBD-potilas haluaa saada parasta mahdollista hoitoa. Samalla uskon, että kaikki haluaisivat hoitaa IBD-potilaansa parhaalla mahdollisella tavalla. Paras mahdollinen ei ole kohta enää hyvää hoitoa, vaan joudumme tyytymään kohtalaisen hyvään hoitoon. Tämä johtuu siitä, että potilasmäärän ja siten työmäärän…

Lue lisää...


Nina Eriksson | Julkaistu

Miltä tuntuu lopettaa Reunapaikalle kynäily?

Miltä tuntuu lopettaa Reunapaikalle kynäily 18 Lääkäripalstatekstin ja 69 vastatun Kysy lääkäriltä-kysymyksen jälkeen? Ehkä hieman samalta kuin työpaikkaa vaihtaessa – muistaakseni, koska edellisestä vaihdosta on 14 vuotta aikaa 😊. Jollain tavalla, vaikkei minulla ole aavistustakaan siitä, keitä te lukijat ja kysyjät olette, aloin ilmeisesti ajatella teitä potilainani, jotka nyt jäävät jonkun muun hoitoon. Varmasti hyvään,…

Lue lisää...


Perttu Lahtinen | Julkaistu 17.12.2018

Reunapaikka Perttu Lahtinen

IBD-potilaan riskit

Kroonisen tulehduksellisen suolistosairauden (IBD) diagnoosi saattaa alkuvaiheessa tuntua maailman lopulta. Kenties synkät pilvet nousevat taivaalle lääkärin lausuttua kohtalokkaat sanat ”Crohnin tauti” tai ”haavainen paksusuolitulehdus”. Vaikka uusi kroonisen sairauden diagnoosi merkitsee väistämättä muutosta, se ei kuitenkaan merkitse kaiken loppua. IBD- potilaat eivät kuole sen varhemmin kuin muutkaan ihmiset. Suolitautipotilaalla on toki hiukan suurentunut paksusuolisyövän riski verrattuna…

Lue lisää...


Perttu Lahtinen | Julkaistu 16.11.2018

Reunapaikka Perttu Lahtinen

Ohutsuolen ihmeelliset tutkimusmenetelmät

On rauhoittavaa tietää, että suolistoa ja sen sairauksia päästään nykyään tutkimaan muillakin laitteilla kuin kirurgin veitsellä. Taipuisat ystävämme kolonoskooppi ja gastroskooppi, ovat mullistaneet suolistosairauksien diagnostiikan ja hoidon. Näillä letkutähystimillä nähdään toisaalta paksusuoli ja toisaalta ruokatorvi ja mahalaukku, mutta ohutsuoleen päästään molemmista päistä vain kurkistamaan. Tämä viitisen metriä pitkä lonkero lymyää vatsaontelossa kaiken maailman tähystelijöiden saavuttamattomissa….

Lue lisää...


Perttu Lahtinen | Julkaistu 15.10.2018

Reunapaikka Perttu Lahtinen

IBD ja lihavuus

Obesiteetti eli lihavuus tarkoittaa tarpeettoman korkeaa elopainoa johtuen liiallisen rasvakudoksen kertymisestä kehoon. Lihavuuden mittaamisessa käytetään painoindeksiä (BMI). Netistä löytyy laskureita, joihin voi syöttää pituutensa, painonsa ja selvittää painoindeksinsä. Normaalipainon yläraja on 25kg/m², BMI 25–30 tarkoittaa ylipainoa, 30–35 lihavuutta, 35–40 vaikeaa lihavuutta ja BMI yli 40kg/m² morbidia obesiteettia eli sairaalloista lihavuutta. Lihavuuden terveysriski riippuu lihavuuden määrästä…

Lue lisää...


Perttu Lahtinen | Julkaistu 14.09.2018

Reunapaikka Perttu Lahtinen

”Suoliston salaisuus” – hersyvä ja viisas kirja

Suolisto on aliarvostettu ja vähälle huomiolle jäänyt elin, joka ei yleensä pidä itse itsestään suurta meteliä. Kaiken ollessa hyvin, ei suoliston omistajakaan juuri havaitse sen olemassaoloa. Maha-suolikanava ilmoittaa itsestään lähinnä häiriötilanteessa ”nyt on nälkä”, ”kiire vessaan” tai ”täynnä kaasua” -tyyppisesti. Ruuansulatuskanava hoitaa ällistyttävän määrän monimutkaisia proseduureja – pilkkoo porkkanan molekyylitasolle asti elimistön poltto- ja rakennusaineiksi…

Lue lisää...


Perttu Lahtinen | Julkaistu 13.08.2018

Reunapaikka Perttu Lahtinen

Kolonoskopiaan liittyvää kipua voidaan hoitaa monin tavoin

Suolen seinämän venytys aiheuttaa kipua. Nipistämistä tai neulanpistoa suolen seinämässä ei pysty aistimaan. Paksusuolen tähystyksessä eli kolonoskopiassa suolen seinämän venytys voi johtua joko kaasun kertymisestä suoleen tai tähystimen aiheuttamasta venytyksestä. Suolen täyttäminen kaasulla on välttämätöntä, sillä ilman kaasutäyttöä suoli on supussa eikä limakalvoa voi tarkastella. Kaasun määrää voidaan tähystäessä kuitenkin säädellä ‒ tähystimellä voi sekä…

Lue lisää...


Perttu Lahtinen | Julkaistu 13.07.2018

Reunapaikka Perttu Lahtinen

IBD ja liikunta

Tulehduksellisen suolistosairauden (engl. Inflammatory Bowel Disease, IBD) saaneet henkilöt elävät yhtä vanhoiksi kuin muukin väestö ja kohtaavat ajallaan sydän- ja verisuonitautien riskin, raihnaisuuden ja kaatuilun. Osteoporoosin riski on IBD- potilailla muita suurempi sekä suolitulehduksen että kortisonilääkityksen vuoksi. Liikunta pidentää ikää, parantaa elämänlaatua ja pärjäämistä erityisesti elämän loppuvaiheissa. Liikkumisen lisääminen vähentävää ennenaikaisen kuoleman riskiä ilmeisesti sydän-…

Lue lisää...


Perttu Lahtinen | Julkaistu 13.06.2018

Reunapaikka Perttu Lahtinen

Maljapuhe IBD-potilaille, eli ajatuksia alkoholista

Alkoholi on kuulunut ihmisten elämään kautta aikain. On juhlittu yhteisiä saavutuksia, on haettu rohkeutta haasteiden edessä – onpa alkoholilla ollut ravitsemuksellistakin merkitystä – joskus ennen. Alkoholin tarpeellisuus ei ole enää yhtä ilmeistä, mutta sitä kulutetaan edelleen melkoisesti. Malja nostetaan, kun kohdataan ystävä – kun ollaan yksin, otetaan ryyppy. Alkoholia nautitaan tunnetilojen muutokseen, suruun ja riemuun…

Lue lisää...


Perttu Lahtinen | Julkaistu 13.05.2018

Reunapaikka Perttu Lahtinen

Haavaisen koliitin monet kasvot

Krooninen haavainen paksusuolitulehdus, lyhyemmin sanottuna koliitti on immuniteetin sairaus. Immuunijärjestelmän tehtävänä on tunnistaa omat rakenteet vieraista rakenteista – esimerkiksi tunnistaa elimistöön hyökkäävät tautia aiheuttavat bakteerit ja taistella niitä vastaan. Kun immuunijärjestelmä taistelee vaikkapa Salmonella-bakteereja vastaan, syntyy tulehdus. Immuunijärjestelmän mennessä sekaisin, saattaa järjestelmä aiheuttaa tulehduksen, vaikka viheliäisiä taudinaiheuttajia ei olisi. Varmuudella ei tiedetä, miten haavainen koliitti…

Lue lisää...


Perttu Lahtinen | Julkaistu 13.04.2018

Reunapaikka Perttu Lahtinen

Ulosteensiirto haavaisessa paksusuolentulehduksessa

Ulosteensiirto on hoitomuoto, jossa terveen ihmisen ulostetta viedään potilaan paksusuoleen. Manööveri voidaan tehdä peräaukon kautta: kolonoskopiassa tai peräruiskeella – tai suun kautta: gastroskopiassa, nenämahaletkulla tai nieltävillä kapseleilla. Ensimmäinen kirjallinen maininta ulosteensiirrosta löytyy noin 1700 vuoden takaa muinaisesta Kiinasta, kun Dong-Jin dynastian aikoihin, lääkäri Ge Hong opasti kollegoitaan käyttämään tuoretta ulostetta ruokamyrkytyksestä ja vaikeasta ripulista kärsivien…

Lue lisää...


Perttu Lahtinen | Julkaistu 12.03.2018

Reunapaikka Perttu Lahtinen

Vatsakipu ja muuttunut suolen toiminta – IBD, IBS vai molemmat?

Kroonisesta tulehduksellisesta suolisairaudesta, Inflammatory Bowel Disease (IBD) kärsivillä, saattaa olla vatsavaivoja, jotka eivät liity suoliston tulehdukseen. Vatsa vaivaa vaikka tähystyksessä ei löytynyt mitään poikkeavaa. Tällaisia tuntemuksia on ajoittain kaikilla ihmisillä. Jos oireet ovat hankalia ja kestävät riittävän pitkään, puhutaan ärtyvän suolen oireyhtymästä, englanniksi Irritable Bowel Syndrome (IBS). IBS:n oireistoon kuuluu pitkittynyt toistuva vatsakipu, joka tyypillisesti…

Lue lisää...


Perttu Lahtinen | Julkaistu 12.02.2018

Reunapaikka Perttu Lahtinen

IBD-potilaallekin voi iskeä ummetus

Ripuli on kroonista suolitulehdusta sairastaville yleensä tutumpi seuralainen kuin ummetus. Suolen tulehduksen rauhoittuessa voi kuitenkin liian pikaiset ja turhan tiuhaan toistuvat vessareissut muuttua kauan odotetuksi ja hartaaksi toimitukseksi. Kroonista suolitulehdusta sairastaessa suoli on saattanut toimia vilkkaasti pitkään, kunnes onnistuneen lääkehoidon myötä tilanne saattaakin muuttua ja suoli alkaakin toimia normaalisti. Suolisto on saattanut tottua ja mukautua…

Lue lisää...


Perttu Lahtinen | Julkaistu 12.01.2018

Reunapaikka Perttu Lahtinen

Positiivinen bakteeri

Suomalaisten eliniänodote on tuplaantunut reilussa sadassa vuodessa. 1800-luvulla kuoltiin keskimäärin 40-vuotiaina, nykyään eletään 80-vuotiaiksi – naiset 84 ja miehet 78. Hengissä pysymisen todennäköisyyttä on suurelta osin lisännyt lapsikuolleisuuden väheneminen. Vielä 1920 joka 10. suomalainen lapsi kuoli alle vuoden ikäisenä. Yleinen hygieniataso on parantunut ja ravinto monipuolistunut. Rokotteiden ja antibioottien kehityskulku on selättänyt useita tauteja, jotka…

Lue lisää...


Marja Lohman | Julkaistu 18.12.2017

Toivotuksia

Vuosi vierähti. Joulukuu on menneen miettimisen ja hyvien toivotusten aika. Kiitän lukijoita sekä toivotan hyvää jatkoa, hyvää joulua ja hyvää ja onnellista uutta vuotta. Seuraavassa viimeinen mietelmäni IBD-palstalle. Mietin, mitä on hyvä olo ja onnellisuus? Sitähän kaikki kuitenkin tavoittelemme, haluamme onnellista elämää. Mitä on onni? – Voi, ei taas! sanoo joku. Riittävästi kuunneltu positiivisen ajattelun…

Lue lisää...


Marja Lohman | Julkaistu 06.11.2017

Masennusta – IBD:llä tai ilman

Marraskuu. Mustaa ja märkää. Mitäpä muuta mielen päällä kuin alakuloa. Ellei sitten villasukkia ja kynttilänvaloa. Vuodenajat ja valon vaihtelu vaikuttavat vointiimme ja olemukseemme. Luonnollista, olemmehan osa luontoa niin kuin muutkin olevaiset. Syksyisin ihminenkin alkaa valmistautua talveen. Askel hidastuu, sanat vähenevät, uni maistuu. Tekee mieli vain käpertyä, pysytellä omissa oloissa. Tai tekisi. Maailman meno vain ei…

Lue lisää...


Marja Lohman | Julkaistu 06.10.2017

IBD ja terveydenhoito ‒mietteitä digitalisaation merkityksestä

Digitalisaatio on muuttanut maailmanmenon. Riittävän pitkään, kun olen alalla ollut, olen elänyt ajat, jolloinka potilasasiakirjat tehtiin käsin kirjoittamalla pahvikorteille. Eipä tullut pitkiä tekstejä eikä turhia merkintöjä, jos ei aina riittäviäkään. Potilaalle ei yleensä kerrottu paljoakaan heidän sairauksistaan tai hoidoista, eivätkä he paljoa kyselleetkään. Käytäntö, jota en koskaan ymmärtänyt, oli sellainen. Jos lääkäri halusi tietoa, löytyi…

Lue lisää...


Marja Lohman | Julkaistu 08.09.2017

IBD:n seurannasta

Kesä ohi. Loma loppu. Paluu aikatauluihin, velvollisuuksiin ja kiireisiin. Työ, omat ja perheen harrastukset, hammaslääkäri, verotoimisto, pensasaidan leikkuu ja lenkkitossut pitäisi ostaa. Ja kontrollikäynti poliklinikalla. Ärsyttävä muistutus ärsyttävästä taudista. Ihan turha, lääkkeetkin muistan ottaa. Miksi käydä vastaanotolla? Jo sanana kontrollikäynti on vastenmielinen. Mitä siinä kontrolloidaan? Potilastako, että pysyy ruodussa ja tekee ohjeitten mukaan? Nykyään puhutaan…

Lue lisää...


Marja Lohman | Julkaistu 08.08.2017

Sopeutumista

Elämässä tulee eteen monenlaista. Meiltä ei aina kysytä. Asioita tapahtuu, hyviä ja huonoja, eikä kaikkea voi hallita, vaikka miten söisi vitamiineja ja kävisi kuntosalilla ja ajattelisi positiivisesti. Miinuksen puolelle menevät kivut ja kolotukset, joita tulee vastaan tuon tuosta. Osa vaivoista menee ohi itsestään, osaan tarvitaan lääketieteen apua. Harvaan vaivaan on yhtä ihmepilleriä tai ihmenappulaa, joka…

Lue lisää...


Marja Lohman | Julkaistu 05.07.2017

Himmailua

Olet mitä syöt. Oletko mitä katselet, kuuntelet, mitä luet, puhut ja kirjoitat? Näitäpä olen monesti mietiskellyt eri yhteyksissä. Mitä kaikkia vaikutuksia ympäristöstä tulevilla aistimuksilla on hyvinvointiimme ja terveyteemme? Mitä merkitystä on sillä, mitä ikkunasta katselemme päivästä päivään, mitä kuulemme ja kuuntelemme? Kuinka suuri vaikutus on olemiseemme oikeasti sillä, missä liikumme, millaisia ohjelmia katsomme, millaisia tekstejä…

Lue lisää...


Marja Lohman | Julkaistu 05.06.2017

Ala vieriväksi kiveksi!

Kulunut aihe ehkä, mutta en malta olla kirjoittamatta asiasta, jonka koen niin tärkeäksi sekä itselleni sinällään, että työni kautta potilaitten terveyttä ja hyvinvointia ajatellen: liikunta. Tai liikkuminen yleensä. Ihmetyttää, että kaikesta tiedotuksesta, tilastoista ja faktoista huolimatta, asiasta joutuu vielä puhumaan. Onhan ihan perusasia, että ihmisen on täytynyt liikkua elääkseen kautta aikain. Maailma on muuttunut, kulttuurit…

Lue lisää...


Marja Lohman | Julkaistu 09.05.2017

Luontoon!

Kehotus: luontoon jokainen! Metsään, pellolle, rannoille! Koska nyt siellä on aivan ihanaa. Kevät, kaikki alullaan. Luonnon uudelleenheräämisen ihmettelyä, kesän kihelmöivää odotusta. Aistit äärillään tuttuja, mutta taas uusia kokemuksia. Miten kaunis on valkovuokkopeite metsikössä, miten hehkeä hiirenkorvien vihreys. Miltä kuulostaa peipon liverrys, tuulen humina oksistossa. Miltä maistuu suussa ketunleipä tai ahven rantakaislikon katiskasta. Mille tuoksuu kielokimppu…

Lue lisää...


Marja Lohman | Julkaistu

Syödäkö vai eikö syödä?

Huhtikuu, pääsiäinen, kevääntulon juhlaa. Ajatus soljuu paastoon, kuuluuhan pääsiäiseen edeltävä paastonaika, juhlaan valmistautuminen. Paastoja on monenlaisia, monenlaisista motiiveista lähteviä. Usein paastoamisesta kysellään, sen merkityksestä ja tarpeellisuudesta. Täyttä paastoa ihminen ei kestä kauaa. Ilman juomaa viikon, ilman ravintoa muutaman viikon. Täydellistä paastoa tarvitaan vain muutamia tunteja ennen joitakin verikokeita tai toimenpiteitä. Jättäytyminen ilman ravintoa voi tietysti…

Lue lisää...


Marja Lohman | Julkaistu 07.03.2017

Ihminen kauttaaltaan

Ihminen kokonaisuutena, osiensa summana. Palapelinä, jonka palat loksahtavat yhteen. Keho ja mieli. Nämä asiat ovat minusta olleet aina niin kiehtovia. Tuntuu ihmeelliseltä ajatella biljoonia soluja; kuinka ne kehittyvät, asettuvat kohdalleen ja muodostavat selkeitä kudoksia, elimiä, verisuonia, luita, ja kuinka ne toimivat loogisesti ja tarkoituksenmukaisesti. Tietämys anatomiasta ja varsinkin fysiologiasta ja tautimekanismeista, molekyylitasollakin, lisääntyy kaiken aikaa….

Lue lisää...


Marja Lohman | Julkaistu 07.02.2017

Erilaisuudesta

Miksi tuo ihminen käyttäytyy noin? Miten tuolla toisella voi olla itsestään selvästä asiasta tuollaisia ajatuksia? Miten tuo on aina noin iloinen, vaikka elämä on kolhinut niin? Miksi minä sairastuin? Miksi minun sairauteni, vaikka on sama kuin tuolla toisella, käyttäytyy aivan eri tavalla? Pelkääkö tuo sairauttaan? Häpeääkö tuo toinen sairastumistaan? Me olemme erilaisia. Jokainen meistä on…

Lue lisää...


Marja Lohman | Julkaistu 09.01.2017

Lääkäripalsta sai uuden kirjoittajan

Alkuun kerron jotakin itsestäni, tutustutan teitä. Miten tähän päädyin? Luettuani pienenä Viisikot olin vakuuttunut siitä, että tulen työskentelemään trapetsitaiteilijana tai leijonankesyttäjänä sirkuksessa. Siellähän kaikki jännittävä tapahtui. Luettuani Kitty-kirjat, ei Hello Kitty, vaan siihen aikaan Kitty lentoemäntä, päätin ilman muuta ryhtyä lentoemännäksi. Tyylikäs ja vaihteleva työ kiehtoi, ja Miamin lennoilla voisi vielä seurailla epäilyttäviä matkustajia ja…

Lue lisää...


Nina Eriksson | Julkaistu 08.12.2016

Kirjoitussarja päätökseen

Kirjoitussarja päätökseen 17 kirjoituksen jälkeen tämä on viimeiseni. En ole kirjailija, pöytälaatikkorunoilija enkä blogisti, mutta monien mielestä varsin suulas. Näihin kirjoituksiin jouduin, tai nyt jälkikäteen ajatellen, pääsin sattumalta. Olin vuoden ajan kirjoitellut lenkkeilyyn kannustavia sähköpostiviestejä kolmelle ystävälleni, joiden piti osallistua kanssani erään gastroenterologiatapahtuman hyväntekeväisyysjuoksuun, jota ei sitten loppujen lopuksi edes pidetty. Yksi näistä ystävistäni on…

Lue lisää...


Nina Eriksson | Julkaistu 08.11.2016

661 sanaa seksistä

Kävin Tampereella tapaamassa ystävääni. Istuimme ravintolassa ja juttelimme – seksistä, koska Mirka on kaiken muun lisäksi seksuaalineuvoja. Tuntuu, että seksi ja seksuaalisuus on huomioitu potilastyössä pidempään ja laajemmin monissa muissa sairauksissa kuin IBD:ssä. Onneksi meille tämänkin alan lääkäreille ja etenkin IBD-hoitajille on yhä useammin tarjolla koulutusta seksuaaliasioista. Toivoisin, että jokainen luottaisi siihen, että voi puhua…

Lue lisää...


Nina Eriksson | Julkaistu 11.10.2016

Miten sinä toteutat lääkehoitoasi?

Miten sinä toteutat lääkehoitoasi? IBD:n hoitoa toteutettaessa tulisi potilaalla ja lääkärillä olla yhdessä laadittu tutkimuksia ja hoitoa koskeva suunnitelma. Joskus sen voi tehdä vuosiksi eteenpäin, mutta silloinkin se tulisi välillä muistaa tarkistaa. Joskus tuntuu, ettei mitään suunnitelmaa ehdi kirjatakaan, kun tauti taas yllättää ja kaikki menee uuteen mietintään. Lääkitys on keskeinen osa IBD:n hoitoa –…

Lue lisää...


Nina Eriksson | Julkaistu 13.09.2016

Kuka on vastuussa sairautesi hoidosta?

Tulehduksellinen suolistosairaus toi loppuelämääsi lisätekijän. Sinä et ole tauti eikä tauti ole sinä. IBD on niin huonosti tunnettu sairaus, ettei onneksi ole termiä ”ibdeetikko”, niin kuin diabeetikko. Mukana tauti kuitenkin kulkee kuin naisella 41 numeron leveälestinen jalka ja joskus muotoaan muuttaen kuin miehen kaljuuntuva päälaki. Joskus tauti vie kaiken tilan kotona, kuten koliikista huutava vauva…

Lue lisää...


Nina Eriksson | Julkaistu 02.08.2016

Lomalla itsestäni

Kesälomalla! Näin lukee aina jonkun liikkeen ovessa tähän aikaan vuodesta. Yritän parhaani mukaan laittaa tuollaisen lapun myös omien aivojeni ovelle loman alkaessa. Yritän unohtaa kirjoitettavat tekstit ja lausunnot, tarkistettavat vastaukset, lähetettävät lähetteet sekä potilaani. Helppoa se ei ole. Ensimmäisellä lomaviikolla erilaisia työhön liittyviä asioita pulpahtelee jostain syvistä aivopoimuista tajuntaan niin, että joskus on pakko tarttua…

Lue lisää...


Nina Eriksson | Julkaistu 06.07.2016

IBD:tä sairastavien lasten ja nuorten sekä ”IBD-äitien” vauvojen rokotuksista

Suomessa lapset ja nuoret rokotetaan kansallisen rokotusohjelman mukaan kotimaassa uhkaavia, ehkäistävissä olevia virus- ja bakteeritauteja vastaan, jollei vastasyitä ole tai vanhemmat muuta päätä. Muistini mukaan piikkejä sai aikanaan tavan takaa niin olkavarteen, reiteen kuin pakaraankin! Nykyään lapset selviävät vähemmällä, kun eri rokotteita on yhdistetty samaan ruiskuun. Joka tapauksessa piikit tulevat ajallaan koulun, joillakin armeijan, loppuun…

Lue lisää...


Nina Eriksson | Julkaistu 01.06.2016

IBD:tä sairastavien aikuisten rokotuksista

Ellei työhösi liity sellaisia vaaroja, että työterveyshuolto on aktiivinen rokotusasioissa, ei tehokkaan neuvola- ja kouluajan jälkeen kukaan huolehdi rokotuksistasi. Aikuinen on itse vastuussa, näin se on. Jos olet syntynyt ja/tai kasvanut neuvola- ja kouluterveydenhuollon suhteen Suomea vähemmän tehokkaassa maassa tai olet muuten epävarma rokotuksistasi, ota yhteys terveysasemallesi rokotuskattavuutesi tarkistamiseksi. IBD:tä sairastavien aikuisten rokotuksista: Kurkkumätä+jäykkäkouristus-rokote annetaan…

Lue lisää...


Nina Eriksson | Julkaistu 03.05.2016

”Rokotutu, rokottaudu, ota rokotus”

Rokotukset ovat yksi lempiaiheistani IBD-saralla. Olen ehdottomasti rokotusmyönteinen ihmisenä ja lääkärinä. Lapseni oli koulunsa ensimmäinen poika, joka käveli terveydenhoitajan luo äitinsä ostaman HPV-rokotesarjan kanssa. Etsiessäni rokotuskorttia hänen lähtiessään armeijaan, hän kysyi, eikö riitä, että hän ilmoittaa saaneensa varmasti jo kaikki mahdolliset rokotukset! Kuuntelin kerran radio-ohjelmaa, jossa nigerialaisnainen kertoi lapsuudenperheestään, jolla oli onneksi varaa perusterveydenhuoltoon. Hän…

Lue lisää...


Nina Eriksson | Julkaistu 05.04.2016

Älä unohda tätä: Aurinko ja D-vitamiini

Viime kuussa varoittelin auringon säteilystä enkä suinkaan aio tässä kuussa perua sanojani. Mutta on auringosta ja UV-säteistä myös hyötyä. Niitä käytetään joidenkin ihotautien, mm. atooppisen ihon ja psoriasiksen, hoidossa. On myös viitteitä, että tasainen auringonsaanti jopa vähentäisi joidenkin syöpien syntyä mahdollisesti D-vitamiinivaikutuksen kautta. Eikä edes kaltaiseni talvi-ihminen voi vähätellä päivänkehrän valon vaikutusta mielialaan! D-vitamiini, aurinkovitamiini,…

Lue lisää...


Nina Eriksson | Julkaistu 08.03.2016

Älä unohda tätä: Aurinko ja iho

Paljon, niin hyvää kuin pahaakin, tapahtuu ihanan, vaarallisen auringon ja ihmisen suurimman elimen, ihon (pinta-ala on 1,5-2 m2), välillä. Auringon säteilystä suurin osa on näkemäämme valoa ja lämpösäteilyä. Osa säteilystä on iholle haitallista UV-säteilyä. UV-säteily ruskettaa ja polttaa ihoa sekä lisää iästä ja perinnöllisistä taipumuksista johtuvaa ihon vanhenemista: rypistymistä ja värimuutoksia. UVA-säteily on pidempiaaltoista ja…

Lue lisää...


Nina Eriksson | Julkaistu 09.02.2016

Älä unohda tätä: Hampaat

Syksyn tähystyssarja oli lähellä sydäntäni ja tammikuun raskaustekstikin syntyi erään potilaskeskustelun jälkeen helposti, mutta jostain syystä tämä helmikuun juttu ei millään meinannut löytää aihettaan. Koska gastroenterologin työn lisäksi velvollisuuksiini/oikeuksiini/mahdollisuuksiini kuuluu takapäivystää toista Helsingin kaupungin sisätautien päivystävistä sairaaloista, jouduin tekemisiin hampaiden ja niiden aiheuttamien ongelmien kanssa ja aasinsilta löytyi. Kirjoittelen nyt sitten joitakin juttuja asioista, jotka…

Lue lisää...


Nina Eriksson | Julkaistu 14.01.2016

”Mites, kun me ollaan mietitty lapsen hankkimista?”

Koska tulehduksellisiin suolistosairauksiin sairastutaan usein nuorina, on lasten hankkiminen taudista riippumatta tai taudista riippuen asia, josta haluan kirjoittaa seuraavaksi. On selvää, että jokainen miettii, vaikuttaako oma sairaus tai lääkitys lasten hankintaan. Omasta perusluonteestaan riippuen jotkut ovat enemmän, jotkut vähemmän miettiväisiä, huolestuneita, pelokkaita. Miten vain, asia kannattaa ottaa esille hoitavan lääkärin tai suolitauteihin erikoistuneen sairaanhoitajan (IBD-hoitaja)…

Lue lisää...


Nina Eriksson | Julkaistu 14.12.2015

Voiko tähystys olla vähän helpompi?

Jatkan vielä kerran tähystyksistä. Ajattele, että sinulla on puutarhaletku maassa pihalla ja yrität saada suutinta etenemään pitkän puutarhapöydän ali työntämällä sitä letkun varresta eteenpäin. Voit varmasti kuvitella, että letkun varteen tulee aika ajoin erikokoisia mutkia, joskus silmukoita, ilman, että suutin etenee senttiäkään eteenpäin. Tällaisia mutkia tulee eteenpäin työnnettäessä myös tähystimeen, ja samalla tietysti suoleen, joka…

Lue lisää...


Nina Eriksson | Julkaistu 25.11.2015

Miksi tähystykset ovat erilaisia?

Mitä paremmassa kunnossa ja paremmalla mielellä tulet tähystykseen, sen helpompi se sinulle on. Yritä nukkua, pukeudu tarvittaessa lämpimästi ja muista, ettei nälässä tarvitse olla, vaikka ravinnonlähteitä onkin rajoitettu, ja kysy mieltäsi painavia asioita etukäteen. Tähän pätee osin tai ainakin vähän sama kuin varpaan lyömiseen. Kipu on sietämätön, jos isku sattuu silloin kun on väsynyt, kiukkuinen…

Lue lisää...


Nina Eriksson | Julkaistu 27.10.2015

Tyhjennys – välttämätön paha

Potilas, lääkäri ja hoitaja pyrkivät tähystystutkimuksessa toivottavasti yhdessä samaan päämäärään eli mahdollisimman vaivattomaan ja teknisesti loppuun vietyyn, tarkkaan tutkimukseen. Potilas ja hoitaja aloittavat tutkimuksen tyhjennyksen suunnittelusta. Ruokarajoituksia täytyy noudattaa jo päiviä ennen tutkimusta, jotta suolen poimuihin ei jäisi esimerkiksi tähystimen langanohutta imukanavaa tukkivia siemeniä. Pahimpia ovat pienet kuitupitoisissa leivissä käytetyt jyvät ja tomaatin, vadelman yms….

Lue lisää...


Nina Eriksson | Julkaistu 29.09.2015

Ajatuksia tähystyksestä

Pelkoa, inhoa, häpeää, välttämätöntä pahaa. Sinä: Niinpä? Minä: Niinkö? En muista tavanneeni montaa potilasta, joka tulisi jännittämättä ja/tai pelkäämättä ainakaan ensimmäiseen tähystykseensä. Toki ikä, aiempien sairauksien vaatimat tutkimukset ja hoidot ja monet muut elämässä vastaan tulleet asiat tekevät ajatuksen tähystyksestä joillekin helpommaksi. Toisille taas pelko ja paniikki tutkimushuoneen ovella saa kyynelet silmiin ja kädet vapisemaan….

Lue lisää...


Nina Eriksson | Julkaistu 28.08.2015

Miksi sinä ja kuinka moni muu?

Ei kukaan, ei edes toinen samaa sairautta sairastava, voi tietää, kokea tai tuntea, millaista on saada tieto pitkäaikaisesta, jollain tavalla koko elämään vaikuttavasta sairaudesta. Sen toteaminen ja kertominen on aina erilainen tilanne myös lääkärille. Yleisiä ensimmäisiä kysymyksiä, joihin joudun vastaamaan, ovat: mikä tämän sairauden aiheuttaa ja kuinka yleinen sairaus on? Tupakointi aiheuttaa keuhkosyöpää ja ylipaino…

Lue lisää...


Nina Eriksson | Julkaistu

Kirjoitussarja käyntiin

Kirjoitussarja pitää aina saada jotenkin käyntiin, joten valitsen itselleni helpon ratkaisun: historian. Tulehduksellisiin suolisairauksiin viittaavia tautikuvauksia löytyy jo ajanlaskumme varhaisilta vuosisadoilta, ja taudeista kirjoittaneita lääkäreitä on useita. Sitä, kuka minkäkin taudin aikoinaan riittävän tarkasti ensimmäiseksi määritteli, on usein vaikea todentaa. Sir Samuel Wilksiä pidetään kuitenkin ensimmäisenä lääkärinä, joka käytti nimeä ulcerative colitis / haavainen paksusuolitulehdus…

Lue lisää...


Nina Eriksson | Julkaistu

IBD:n nimiviidakko

Suurin osa lääkäreistä opiskelee anatomiansa englanniksi, aiemmin saksaksi, ja mitä pidemmälle lääkärin ura etenee, sitä useammin (lue melkein aina) kaikki tieto hankitaan ja saadaan englanniksi. Yhteinen, latinaan tai joskus kreikkaan perustuva termistö mahdollistaa tiedon nopean välittämisen erimaalaisten asiantuntijoiden kesken. Ammattislangi tunkee väkisin potilastyöhön. Sitä on yhtä työlästä ja kankeaa kääntää suomeksi kuin yhä yleistyvää nettislangia….

Lue lisää...