Nina Eriksson

Atsatiopriini: vaikutusmekanismi ja haittavaikutukset

01.06.2018

Kysyjä pohtii, miten atsatiopriini vaikuttaa sekä mitä ja kuinka yleisiä ovat sen haittavaikutukset ja miten niitä voisi itse ehkäistä.

Atsatiopriini imeytyy suolistosta verenkiertoon ja kulkeutuu verenkierron mukana kudoksiin. Kudoksissa lääke muuttaa muotoaan (metaboloituu) ja nämä aktiiviset molekyylit (metaboliitit) vaikuttavat kohteeseensa eli T-soluihin. T-solut ovat yksi erilaisista puolustusjärjestelmämme soluista ja niiden poikkeavalla aktivaatiolla on merkitystä kroonisissa tulehduksellisissa suolisairauksissa (IBD:ssä). Atsatiopriinin metaboliitit vaikuttavat T-solujen toiminnan kannalta keskeisten rakenneosien syntymiseen ja näin haitallisesti yliaktivoitunut immuunivaste heikkenee. Lääke ei siis vaikuta suoraan itse suolen limakalvon tai sen alaisten kudosten rakenteellisiin soluihin.

Koska atsatiopriini ei ole vain suolessa toimiva lääke, vaan se kulkeutuu veren mukana eri puolille elimistöä, on sillä valitettavasti myös haittavaikutuksia. Lääkärit ovat niistä kuitenkin hyvin tietoisia ja tietävät olla sopivasti varuillaan.

Lääke aiheuttaa joskus, etenkin aloitettaessa pahoinvointia, jota voidaan välttää totuttamalla elimistö annosta vähitellen nostaen ja ottamalla lääke ainakin aluksi iltaisin. Jos pahoinvointi on voimasta tai jatkuu häiritsevänä, voidaan kokeilla erityisluvalla markkinoilla olevaa atsatiopriinin metaboliittia merkaptopuriinia.

Varsinainen lääkeallergia ja lääkekuume ovat harvinaisia.

Atsatiopriini lisää infektioriskiä, joten on tärkeää huolehtia omasta rokotussuojastaan (lääkärin ja/tai IBD-hoitajan kanssa tulee keskustella tarvittavista rokotuksista ja myös rokotuksista, joita ei voi ottaa) ja, jos mahdollista, välttää kontaktia henkilöön, jolla ”selvästi on päällä” jokin tarttuva infektio. Normaalit kaikkia ihmisiä koskevat varotoimet, kuten käsihygienia, kondomin käyttö tilapäisissä seksisuhteissa, ruoka- ja juomahygienia etenkin matkustettaessa, hampaiden hoito ja tarkistuttaminen, ovat keskeisiä. Jos sairastuu selkeään kurkkukipuun ja tai selvään kuumeeseen (yli 38–38,5 °C) on syytä ottaa yhteyttä lääkäriin veriarvojen tarkastamiseksi. Korkeakuumeisen taudin yhteydessä lääke on syytä tauottaa, kunnes kuume on ohi.

Atsatiopriinin metaboliatuotteet vaikuttavat maksaan ja on järkevää tiedostaa muita maksaa rasittavia tekijöitä (mm. alkoholin, joidenkin (käsikauppa)lääkkeiden, liian ja turhien vitamiini- yms. valmisteiden, luontaistuotteiden käyttö). Näistä kannattaa keskustella oman lääkärin ja/tai IBD-hoitajan kanssa.

Lääkkeen vaikutusta veriarvoihin (luuytimen toimintaan) ja maksaan seurataan säännöllisin verikokein, jotta nämä haittavaikutukset havaittaisiin ajoissa ja lääke osataan siten tauottaa tai annosta vähentää ennen ongelmien syntymistä. Valitettavan usein potilaat unohtavat käydä näissä säännöllisissä verikokeissa.

Atsatiopriini heikentää ihon kykyä korjata auringonvalon aiheuttamia vaurioita, joten auringolta tulee suojautua käyttämällä riittäviä suojakertoimia. Suosittelen atsatiopriinia käyttäville naisille säännöllistä gynekologilla käyntiä ja Papa-koetta 2,5 vuoden välein. Tämä suositukseni tullee jatkossa muuttumaan HPV-rokotetuilla naisilla.

Lisäksi on harvinaisempia haittavaikutuksia, joihin potilas tai lääkäri eivät voi vaikuttaa. Nämä ovat niitä riskejä, joita lääkäri ja potilas yhdessä punnitsevat lääkettä aloitettaessa. Toisessa vaakakupissa on tauti ja sen aiheuttamat riskit suolessa, yleisessä terveydentilassa, suolen ulkopuolisissa oireissa ja elämänlaadussa ja toisessa lääke riskeineen. Näistä muista riskeistä ja niiden yleisyydestä voi pyytää lääkäriltä tai IBD-hoitajalta vaikkapa kopion lääkekirjasta (Pharmaca Fennica) käytetyn lääkevalmisteen kohdasta ”Haittavaikutukset”.