Petri Mäkelä
Atsatiopriinilääkitys
30.03.2021
Kysyjää askarruttaa kuinka kauan aloitettua atsatiopriinivalmistetta käytetään. Kysyjällä on vuodesta 2018 lähtien ollut kyseinen lääkitys käytössä haavaiseen koliittiin (Colitis Ulcerosa).
Kun potilaalla todetaan haavainen koliitti, tällöin tyypillisesti aloitetaan akuuttia tulehdusta sammuttamaan kortikosteroidilääkitys ja saman aikaisesti yleensä peruslääkityksenä 5-ASA-valmiste (mesalatsiini, olsalatsiini, sulfasalatsiini). Tapauskohtaisesti voidaan aloittaa jo tässä vaiheessa tiopuriinivalmiste (atsatiopriini, 6-merkaptopuriini), erityisesti jos kyseessä on vaikea-asteinen tulehdus suolen limakalvolla. Mutta yleensä kyseinen tiopuriinilääkitys aloitetaan siinä vaiheessa, jos/kun peruslääkityksenä oleva 5-ASA-valmiste ei riitä ja potilas on tarvinnut yli 2 kortisonikuuria/vuosi.
Tiopuriinilääkitys aloitetaan asteittain laboratoriokokeita seuraten ja tavoitteena on päästä hoitoannokseen 2 kuukauden sisällä aloituksesta. Tämän jälkeen potilasta ja laboratoriokokeita seurataan vähintään 3 kuukauden välein. Lääkityksen aloittamisen yhteydessä voidaan sopia, onko lääkitys tarkoitus aloittaa pysyvänä vai onko kyseessä määräaikainen hoito. Usein voidaan potilaan suolen tulehduksen laajuus ja vaikeusaste huomioiden päätyä aloittamaan lääkitys 3-5 vuoden ajaksi ja pyrkiä tämän jälkeen lopettamaan lääkitys asteittain. Tämän toimintatavan taustalla on ajatus, että kyseisen aikajakson aikana tiopuriinilääkitys on sammuttanut täydellisesti paksusuolen limakalvon tulehduksen ja lääkityksen lopettamisen jälkeen potilas pärjää 5-ASA-valmisteella. Osalla potilaista näin toimien saadaan tilanne pidettyä hallinnassa ja suolen limakalvon tulehdus pidettyä kurissa. Toisaalta osalla potilaista suoliston tulehdus aktivoituu ja oireet palaavat eri mittaisen ajanjakson jälkeen ja lääkitys joudutaan aloittamaan uudelleen.
Mutta joskus lähtötilanne voi olla sen verran vaikea tai esimerkiksi 5-ASA-valmisteet eivät potilaalle sovi, jolloin päädytään aloittamaan tiopuriinilääkitys pysyvänä lääkityksenä. Tällöin tarkoituksena on, että tiopuriinilääkitystä käytetään säännöllisesti pienimmällä vaikuttavalla annoksella niin kauan kun lääkityksen tarve on olemassa. Tähän liittyen laboratorio turva-kokeet ohjelmoidaan otettavaksi vähintään 3 kuukauden välein ja lisäksi tähystyskontrollit tehdään määräajoin taudin laajuus ja kestoaika huomioiden.
Eli jos tauti on pysynyt rauhallisena atsatiopriinilääkityksellä pitkään, on hyvä keskustella lääkityksestä hoitavan lääkärin kanssa lääkityksen jatkosta. Potilaat eivät saa itse lopettaa lääkitystä tai tehdä muutoksia lääkitykseen.
