Nina Eriksson

Crohnin tauti ja lämpöily

03.04.2018

Kysyjää askarruttaa Crohnin tautiin liittyvä lämpöily; mm. mistä se johtuu ja milloin on syytä huoleen.

Ihmisen normaalilämpö on noin 37 °C, mutta se vaihtelee yksilöllisesti 35,8:sta 37,8:an °C (eri lähteet voivat antaa hieman erilaisia arvoja). Lämpö on alhaisin aamuyöllä/hyvin aikaisin aamulla ja korkein iltapäivän loppupuolella. Yksilöllinen lämmönvaihtelu on noin 0,5-0.6 °C. Suusta tai peräsuolesta mitattaessa saadaan noin 0,6 °C korkeampia lukemia kuin kainalosta, johon ulkoiset tekijät, kuten huoneen lämpötila, vaikuttavat herkemmin. Normaali kehon lämpötila vaihtelee samallakin ihmisellä myös iän ja lihasmassan, joskus sykkeen nousunkin mukaan ja naisilla ovulaatio (munasolun irtoaminen) nostaa ruumiinlämpöä kerran kuussa.

Ihmisen lämmönsäätelykeskus on aivoissa. Tulehdus (niin mikrobien aiheuttama infektio kuin esim. Crohnin taudin aiheuttama inflammaatiokin) aiheuttaa tiettyjen sytokiinien/välittäjäaineiden lisääntyneen erityksen. Nämä vaikuttavat aivojen hypotalamuksen monimutkaiseen lämmönsäätelyjärjestelmään ja aiheuttavat lämmönnousun/kuumeen.

Lämpö ei ole vaarallista (eikä useimmiten kuumekaan). Lämpö/kuume ei ole itsessään sairaus, eikä sitä oireettomana/vähäoireisena tarvitse pyrkiä kuumelääkkeillä laskemaan. Lämpö voi kuitenkin olla merkki sairaudesta. Suolisto-oireisella potilaalla jatkuva tai toistuva lämpöily herättääkin lääkärin epäilyn Crohnin taudista. Kuume saattaa hidastaa infektioissa mikrobien kasvua ja tehostaa puolustusmekanismeja, mutta en osaa ajatella lämpöilyn hyödyttävän Crohnin taudin inflammaatiossa. Lämpö voi kertoa Crohnin taudin olevan aktiivisen tai aktivoitumassa ja kaipaavan lääkityksen tarkistusta. Etenkin, jos Crohnin tautiin on liittynyt fisteleitä tai absesseja, tulee näiden mahdollisuus lääkärissä poissulkea.  Poikkeava lämpö voi olla myös lääkehaittavaikutus.  Itse lämpöily ei vaadi hoitoa ja Crohnin taudissa ainakin turhia tulehduskipulääkkeitä tulisikin välttää. Sen sijaan hoito tulee suunnata lämpöilyn aiheuttajaan eli limakalvon tulehdukseen. Kanadalaiset tutkijat seurasivat yli 500 IBD-potilaan oireita säännöllisin kyselyin vuoden ajan. Jokaisen kolmikuukautisjakson aikana 24 % Crohn-potilaista raportoi lämpöä/yöhikoilua – reilun kuusi kertaa enemmän ne, jotka kokivat tautinsa aktiiviseksi kuin ne, jotka olivat oireettomia. Lämpöily/yöhikoilu näytti ennakoivan suolitaudin muuttumista oireiseksi.

On muistettava, että lämpöilyn takana voi Crohn-potilaallakin olla myös suolitautiin liittymättömät syyt.

On mielenkiintoista, että ”terveillä” ihmisillä, joilla kuume on vaihtelevaa tai matalaa ja joilla tulehdusarvot (CRP ja lasko) ja verenkuva ovat normaalit, löytyy vain harvoin spesifistä sairautta kuumeen taustalta ja oire loppuu usein seurannassa itsekseen. Kyseessä voi olla esim. jonkin sairastetun ”tavallisen” infektion jälkeinen pitkittynyt, jopa kuukausia kestävä lämmönsäätelyjärjestelmän tasapainon häiriö ns. termostaattilämpöily.