
Petri Mäkelä
Happosalpaajat ja koliitti
09.01.2021
Kysyjällä on ollut refluksitautiin käytössä mahalaukun suolahapon eritystä salpaava lääkitys (PPI-lääkitys) 5 vuotta. 2 vuotta sitten hänellä todettiin peräsuolen tulehdus (proktiitti). Kysyjää askarruttaa, onko PPI-lääkkeiden käyttö aiheuttanut bakteerikannan muutosta paksusuolessa ja mahdollisesti altistanut peräsuolen tulehdukselle.
Mahalaukun suolahapon eritystä estävät protonipumpun salpaaja lääkitykset aiheuttavat sen, että mahalaukun normaalisti hapan ympäristö muuttuu pH-neutraaliksi. Tällöin suolahapon vaikutus ohutsuolessa häviää ja se saattaa altistaa esimerkiksi bakteerien liikakasvulle ohutsuolen limakalvolla. Tällöin oletetaan, että paksusuolen limakalvolla olevat bakteerit pääsevät nousemaan ohutsuolta pitkin ylöspäin.
Pitkäaikaiseen happosalpaajalääkitykseen liittyviä haittavaikutuksia ovatkin muun muassa lisääntynyt riski saada Clostridium difficile -bakteerin aiheuttama ripuli tai mahalaukun atrofinen limakalvotulehdus eli mahalaukun suolahappoa erittävien parietaalisolujen häviäväminen.
On myös viitteitä siitä että PPI-lääkkeiden pitkäaikainen käyttö saattaa altista mikroskooppi koliitille (lymfosyyttikoliitti, kollageenikoliitti), mutta on epäselvää, onko se annoksesta tai lääkityksen kestosta riippuvainen tai onko jollain PPI-lääkkeellä suurempi riski mikroskooppikoliitin kehittymiselle kuin jollain toisella PPI-valmisteella.
Yleensä pysyvää PPI-lääkkeen käyttöä ei suositella kuin harvoissa tapauksissa. Ensisijaisesti niiden käytössä tulee pyrkiä kuuriluontoiseen käyttöön. Jos haluaa lopettaa pitkään käytössä olleen happosalpaajalääkityksen, lopetus tulee tapahtua asteittain annosta pienentäen.
PPI-lääkityksellä ei ole osoitettu olevan yhteyttä IBD:n syntymiseen. Yleensä paksusuolen sisältö on emäksinen verrattuna mahalaukun happamaan ympäristöön. Täten PPI-lääkkeiden vaikutus paksusuolessa on vähäinen/olematon. Eli ei ole osoitettu, että pitkäaikainen PPI-lääkkeiden käyttö voisi altistaa haavaiselle koliitille tai Crohnin taudille.