Nina Eriksson

IBD ja rasvamaksa

18.01.2018

Kysyjä pohtii rasvamaksan yleisyyttä IBD-potilailla ja miten tauti todettaisiin ja hoidettaisiin.

Rasvamaksatauti on yleisin ja jatkuvasti lisääntyvä maksasairaus, jossa maksasoluihin on kertynyt rasvaa niin, että määritelmän mukaan yli 5 % maksakudoksesta koostuu rasvapisaroista. Rasvamaksatauti on selvästi yleisempi vyötärölihavilla kuin normaalipainoisilla ihmisillä. Rasvamaksan tavallisimmat syyt ovat ylipaino ja alkoholin käyttö. Se yhdistyy tyyppi II sokeritautiin sekä runsaaseen ylipainoon liittyvään nopeiden hiilihydraattien käyttöön ja on osa metabolista oireyhtymää.

Rasvamaksaepäily herää usein juuri yllä mainittujen muiden löydösten myötä tai syystä tai toisesta tehdyssä kuvantamistutkimuksessa, usein ultraäänessä, tai kun maksa-arvoista tyypillisesti ALAT-arvo on koholla. Ultraääni ja maksa-arvot (ALAT) ovat rasvamaksan perustutkimuksia. Jos ylipainoisella ihmisellä todetaan koholla oleva ALAT-arvo ilman muuta syytä ei maksasta otettavaa näytettä (biopsia) yleensä tarvita.

Rasvamaksa on huomioitava sairaus, joka voi johtaa vuosien saatossa maksan vajaatoimintaan ja joskus myös kirroosiin. Onneksi potilas voi itse vaikuttaa tähän omilla elämäntavoillaan! Painonpudotus ja vyötärön ympäryksen pienentäminen vähentävät maksan rasvaa, samoin liikunta itsessäänkin ja parhaiten nämä yhdessä. Tähän kannattaa hakea apua, ohjausta ja tukea ja löytää itsestään motivaatio ja voimavarat! Alkoholin käyttöön tulee tietysti myös puuttua.

Rasvamaksaan ei ole varsinaisia lääkkeitä. Diabetespotilailla tietyt lääkkeet vaikuttavat myös maksan rasvaan.

ECCO (European Crohn and Colitis organization) ilmoittaa ohjeissaan IBD-potilaiden rasvamaksan esiintyvyydeksi 23 %, mutta erot tutkimuksissa ovat suuria. IBD ei suojaa rasvamaksalta, joten riskit ja syyt ovat pitkälle samat kuin muillakin. Monimutkaisten mekanismien kautta rasvaa voi kuitenkin kertyä maksaan myös vaikeassa aliravitsemuksessa ja runsaiden proteiinimenetysten yhteydessä vakavissa taudeissa ja esim. vatsaontelon paiseiden ja fisteleiden seurauksena. Eräässä tutkimuksessa havaittiin rasvamaksan lisääntyvän myös IBD:n tautikeston myötä, mikä viittaa itse tulehduksen (inflammaation) lisäämään riskiin. Käytetyistä lääkkeistä kortikosteroidit ja metotreksaatti vaikuttavat maksan rasva-aineenvaihduntaan.

Myös IBD-potilaalla perustaudin hyvän hoidon lisäksi keskeisintä rasvamaksan ehkäisyä ja hoitoa ovat ravinnon, juoman, normaalipainoisuuden ja kullekin sopivan liikunnan suhteen terveelliset elämäntavat.