Nina Eriksson

J-pussitulehdus

14.08.2018

Kysyjää huolestuttavat J-pussitulehdukseen käytetyt toistetut antibioottikuurit.

Colitis ulcerosassa edetään leikkaushoitoon mm. akuutissa, hyvin vaikeassa sekä kroonisessa lääkitykseen reagoimattomassa taudissa tai, jos suolessa todetaan pahanlaatuisia muutoksia tai niiden esiasteita.

Käytetyin leikkausmenetelmä on peräaukon säästävä, koko paksusuolen, siis myös peräsuolen, poisto, jonka jälkeen ohutsuolen loppupäästä rakennetaan suolisäiliö (J-pussi), joka yhdistetään peräaukkoon. Leikkausmenetelmästä riippuen peräsuolen limakalvoa voi jäädä kapea rengas peräaukkokanavaan. Toisinaan limakalvojäänteen aktiivi tulehdus voi aiheuttaa potilaalle vaikeat oireet ja joudutaan alueen uusintaleikkaukseen. Tämä ns. cuffiitti tulee erottaa itse J-pussin tulehduksesta (pouchitis, ”pussiitti”).

Jopa 50 % potilaista saa akuutin pussiitin leikkausta seuraavien 10 vuoden aikana. 5 -10:llä tulehdus kroonistuu ja vaatii ylläpitohoitoa. Pussiitti johtunee siitä, että ohutsuolisäiliössä on aina suolistobakteerien liikakasvua, koska säiliö ei pysy koskaan täysin tyhjänä. Muuttuneen bakteeriympäristön takia suolen limakalvo muuntuu osittain paksusuolen limakalvon kaltaiseksi, jolloin siihen tulee myös alkuperäisen haavaisen koliitin kaltainen tulehdus.  Tulehduskipulääkkeiden käyttö lisää pussiitin riskiä.

Pussiitin oireita ovat mm. äkillinen ja lisääntynyt ulostamistarve ja -määrä, krampit, paineentunne ja pidätyskyvyn pettämiset. Joskus voi olla verenvuotoa ja lämpöilyä.

Akuutti, osalla potilaista toistuva, pussiitti hoidetaan, ja se myös yleensä asettuu, siprofloksasiini- tai metronidatsoliantibioottikuurein. Myös budesonidiperäruiskeita käytetään. Lievässä tulehduksessa ja remission ylläpidossa on käytetty myösVSL#3 (6g päivässä) maitohappobakteeriyhdistelmävalmistetta.  Kroonisessa pussiitissa käytetään pitkäkestoisia antibioottikuureja ja joskus edetään biologisiin tai immunosuppressiivisiin hoitoihin.

Kaiken kaikkiaan ileoanaalinen suoliliitos joudutaan purkamaan noin 10 %:lta 20 vuoden kuluessa leikkauksesta ja siirtymään pysyvään avanteeseen.

Pusiittidiagnoosi on syytä varmistaa tähystyksellä ja limakalvobiopsioin ja poissulkea myös muut oireen syyt (mm. clostridium- tai muu bakteeri/virusinfektio, pussin vajaa tyhjeneminen, toiminnallinen oire).