Nina Eriksson

Kannabis ja lääkekannabis

23.11.2018

Kannabiksen käyttö IBD:ssä on herättänyt kysymyksiä. Vastaan kahdessa osassa eli ensin kannabiksesta ja lääkekannabiksesta yleensä ja sitten kannabiksesta IBD:ssä. Mitään erityisasiantuntemusta tai kokemusta minulla ei aiheesta ole. Tiedän myös, että somessa aiheesta käydään myös paljon juupas-eipäs-keskustelua ja aihe herättää paljon erilaisia mielipiteitä ja tunteita. Oma tietoni tiivistyy näihin kahteen vastaukseen.

Hamppukasvien heimoon kuuluvasta hampusta eli cannabis sativa-kasvista on eristetty kymmeniä fytokannabinoideja (ja lisäksi satoja muita kemikaaleja), joista Δ9tetrahydrokannabinoli (Δ9THC) on tärkein psyykkisiä vaikutuksia aiheuttava aine. Kannabidioli (CBD) välittää suurimman osan mahdollisista hoidollisista vaikutuksista ja toimii Δ9THC:n psyykkisen vaikutusten vastavaikuttajana. Se  vaikuttaa elimistössä luonnostaan oleviin endokannabinoidireseptoreihin. Tämä meissä oleva kannabinoidijärjestelmä säätelee lukuisia elintoimintojamme.  Eri kannabislaatujen vaikutukset, esim. niiden aiheuttamat pyykkiset tilat, riippuvat sekä eri kannabinoidien määristä että myös niiden pitoisuuksien suhteesta. Eri aineiden määrät vaihtelevat suuresti eri hamppulajeissa riippuen esim. kasvuolosuhteista ja käytetyn kannabiksen valmistusmenetelmistä. Sitä en tiedä, sisältävätkö katu- ja nettikaupan tuotteet tuoteselostetta…

Suomen rikoslain mukaan on kiellettyä viljellä hamppua käytettäväksi huumausaineeksi tai sen raaka-aineeksi sekä tuoda tai viedä maasta, kuljettaa tai kuljetuttaa, myydä tai välittää, luovuttaa, levittää, pitää hallussa, hankkia tai käyttää kannabista. Myös näiden tekojen yritykset ovat laittomia.

Kannabiksen säännöllinen käyttö heikentää lähimuistia ja arvostelukykyä ja aiheuttaa välipitämättömyyttä. Se huonontaa motorista suoritusta ja hidastaa reaktioaikoja. Kannabikseen voi liittyä psyykkinen riippuvuus ja kannabispsykoosin riski on todellinen. Monesti kuulee sanottavan, että kannabis on vaarattomampaa kuin alkoholi tai tupakka. Henkilökohtaisesti pidän outona jo ajatusta vähemmän pahan etsimisestä silloin, jos/kun valintaa ei ole tarpeen tehdä ollenkaan.

Lääkekannabis on lääkinnällisessä tarkoituksessa käytettyä hampusta saatavaa kannabista. Lääkekannabis valmistetaan valituista hamppulajikkeista niin, että siinä olevien kasvin sisältämien kannabinoidien laatu ja määrä tiedetään. Suun kautta annettuna aineiden määrä ja vaikutuskäyrän muoto veressä eroaa poltettavasta kannabiksesta.

Kannabiksen käytöstä löytyy monenlaisia kirjoituksia ja kokemusraportteja lukuisten sairauksien kohdalla, mutta käytössä ei ole juurikaan vakuuttavaa, hyvän länsimaisen lääketieteellisen tutkimuksen kriteerit täyttävää tutkimustietoa (mm. riittävät potilasmäärät, kaksoissokkoutus, tutkittu ja vakioitu käytetyn valmisteen sisältö, riittävän pitkä seuranta-aika, objektiiviset mittarit niin hyötyjen kuin haittojenkin suhteen jne.).

Lääkekannabista ei voida sivuvaikutusriskien vuoksi käyttää potilailla, joilla on psyykkisiä häiriöitä tai sairauksia. Poissuljettu se on lisäksi mm. imettäviltä äideiltä, lapsilta ja nuorilta.

Suomessa on myyntilupa yhdellä kannabispohjaisella lääkkeellä, nabiksimolilla (Sativex ®). Muihin tarvitaan Fimean (Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus) myöntämä erityislupa. Nabiksimoli- suusumutetta käytetään MS-taudista johtuvan lihasspastisuuden oireiden lievittämiseen, kun riittävää hoitovastetta ei ole saavutettu muilla lääkkeillä. Hoito auttaa alle puolella potilaista.

MS-potilailla hoidon haittavaikutuksia ovat olleet mm. väsymys, huimaus, ruokahalumuutokset, masennus, euforia, sekavuus, muistinmenetys, tasapaino- ja keskittymiskykyhäiriöt, uneliaisuus, ummetus, ripuli, oksentelu, pahoinvointi, suun limakalvo-oireet.

Eniten keskustelua käydään tutkimusnäytön suhteen kannabiksen asemasta vaikean kroonisen kivun hoidossa ja se saattaa auttaa myös kemoterapian (syöpälääkkeiden) aiheuttamaan pahoinvointiin ja oksenteluun.