Petri Mäkelä
Kollageenikoliitti/ budenosidi
16.04.2019
Kysyjällä on kollageenikoliitti, joka kuuluu mikroskooppikoliitteihin. Siihen luetaan kuuluvaksi myös lymfosyyttikoliitti. Kollageenikoliitti kuvattiin ensimmäisen kerran vuonna 1976. Kyseisessä paksusuolen tulehduksessa limakalvon alainen kollageenikerros on paksuuntunut ja tulehdussolukon määrä on lisääntynyt limakalvon tukikudoksessa. Tautiin sairastuva on tyypillisesti keski-ikäinen nainen, jonka oirekuvassa on krooninen vesiripuli. Ripuli voi olla hankala, mutta se aiheuttaa harvoin elimistön kuivumaa. Usein potilailla voidaan todeta myös muita autoimmuunisairauksia, kuten diabetesta, kilpirauhasen toiminnan häiriötä, keliakiaa ja nivelreumaa.
Kyseisen tulehduksen hoitoon käytetään budenosidi-valmistetta, joka on kortikosteroideihin kuuluva lääkeaine. Noin 80 % potilaista saa kliinisen vasteen lääkityksestä. Valmisteet eroavat toisistaan lähinnä tablettien sidosaineiden osalta. Lääkkeiden vaikuttava aine on molemmissa sama, samoin teho kollageenikoliittiin. Lääkkeissä olevat sidosaineet voivat aiheuttaa oireita herkille ihmisille ja tällöin voidaan kokeilla lääkevalmisteen vaihtoa.
Mikroskooppikoliittien hoidossa tulee välttää pysyvää kortikosteroidi-lääkitystä. Yksi kortikosteroidien haittavaikutus on mahahaavan kehittymisen riski, joka johtuu em. lääkityksen mahalaukun limakalvoa surkastuttavasta vaikutuksesta. Riski on erityisesti pitkäaikaisessa käytössä ja sitä lisää samanaikainen tulehduskipulääkkeiden käyttö.
Ensisijaisesti budenosidi-lääkityksessä suositaan korkeintaan 8 viikkoa kestäviä kuureja.
Muilla tulehdusta hillitsevillä lääkkeillä (ns. 5-ASA-valmisteet) ei ole osoitettu olevan yhtä hyvää tehoa. Lisäksi suositellaan ruokavaliomuutosta IBS-ruokavalion suuntaan, tarvittaessa kuituvalmisteen käyttöä. Ravitsemusterapeutin konsultaatiosta voi olla hyötyä hankalan mikroskooppikoliitin hoidossa. Ruokavaliolla voidaan vähentää oireiden esiintymistä, mutta itse paksusuolen limakalvon tulehdusta se ei poista. Myös loperamidi-valmistetta voidaan käyttää. Probiooteilla ei ole osoitettu olevan vaikutusta. Hyvin hankalissa tilanteissa ja varsinkin silloin, jos kortikosteroidilla ei saada tehoa, voidaan joutua käyttämään immuunivastetta heikentäviä lääkkeitä.
Kollageenikoliitti on eri tauti kuin Crohnin tauti tai haavainen paksusuolentulehdus. Vain harvoin paksusuoli on akuutissa kollageenikoliitissa niin vaikeasti tulehtunut, että löydös tähystyksen yhteydessä muistuttaa IBD:ta, jolloin myös koepaloissa voi olla viitettä em. sairauden suuntaan. Kun akuutti tilanne on lääkityksellä rauhoittunut, diagnoosiksi vakiintuu tähystyksissä otettavissa koepaloissa mikroskooppikoliitti.
Mikroskooppikoliitista on tehty ainakin kaksi yleisesti saatavaa potilasohjetta, joita voi kysyä omalta lääkäriltä.
