Petri Mäkelä | Reunapaikka - Kysy lääkäriltä IBD:stä

Petri Mäkelä

Koronarokote IBD-potilalla

13.01.2021

Viimeisen vuoden aikana kaikkea mediaa on koskettanut koronaviruksen aiheuttama COVID-19 sairaus, joka johti pandemiaan. Olemme vihdoin saaneet siihen rokotteen ja rokotukset ovat alkaneet kaikkialla enemmän tai vähemmän ripeästi. Pyrin tässä antamaan vastauksen useampaan kysymykseen koskien koronavirusta ja sitä vastaan tehtyä rokotetta.

Marraskuussa 2019 Kiinassa Wuhanin kaupungissa ihmisillä todettiin vaikeita hengitystieoireita ja taustalta paljastui uusi koronaviruksen muunnos, joka ristittiin SARS-Co2-virukseksi (severe acute respiratory syndrom corona virus 2) erotuksena aiemmin epidemiaa aiheuttaneelle SARS-Co1 virukseen. Muun muassa Helsingin Sanomissa viruksesta uutisoitiin ensimmäisen kerran 12.1.2020 ja viruksen aiheuttama sairaus julistettiin pandemiaksi 11.3.2020.

Kyseinen koronavirus on pieni, pyöreä virus jonka sisällä on pätkä RNA:ta eli viruksen perintöainesta. Koronavirukset ovat alun perin lepakoissa esiintyviä viruksia, jotka ajoittain muuntuvat niin, että ne tarttuvat ihmiseen. Koronavirukset ovat yleisiä ihmisten keskuudessa olevia viruksia eli ne ovat läsnä jatkuvasti keskuudessamme. Todennäköisesti jokainen meistä on joskus sairastanut koronainfektion, oireena yleensä harmiton nuhakuume. Viruksen pinnalla on proteiinipiikkejä, jotka saavat sen muistuttamaan Auringon koronaa (siitä viruksen nimi). Viruksen pinnalla olevien piikkien tarkoituksena on kiinnittyä hengitysteiden solujen pintaan. Nyt pandemian aiheuttanut koronavirus kuuluu samaan sukuun kuin aiemmin Lähi-idästä levinnyt MERS-epidemia ja 2000-luvun alussa noin 800 ihmistä tappanut SARS.

IBD-potilailla on usein käytössä potilaan omaa immuniteettia heikentäviä lääkkeitä. Tällaisia ovat muun muassa  kortikosteroidit, tiopuriinilääkkeet (merkaptopuriini, atsatiopriini), metotreksaatti sekä biologiset lääkkeet. Tutkimuksissa on todettu, että IBD-potilailla, jotka käyttävät 5-ASA-valmisteita (mesalatsiini, sulfasalatsiini, olasalatsiini), saattaa olla hieman lisääntynyt riski saada vaikea COVID-19-infektio, mutta tulos on epävarma ja vaatii jatkoselvityksiä.

Mutta jos IBD-potilaalla on käytössä yksilön immuunipuolustukseen vaikuttava kortikosteroidilääkitys, riski saada COVID-19-sairauden vakavampi muoto on olemassa. TNF-alfa-salpaajien käytön yksinään ei ole osoitettu lisäävän vaikean COVID-19-sairauden riskiä. TNF-alfa-salpaajien ja tiopuriinien (atsatiopriini, merkaptopuriini) yhteiskäytön on osoitettu altistavan COVID-19-infektiolle, kuten tekee myös pelkkä tiopuriinien käyttö IBD:n hoidossa. Riski kasvaa entisestään, mikäli IBD-potilaalla on joku muu riskiä lisäävä sairaus kuten esimerkiksi diabetes, ylipaino tai korkea ikä. Mutta COVID-19-sairauden aiheuttama riski yksilön terveydelle on suurempi kuin IBD-potilaan lääkityksen jatkaminen pandemian aikana.

Täten IBD-potilaita on pidettävä riskiryhmään kuuluvana. Siksi tulee pitää mielessä, että IBD-lääkitystä ei missään nimessä saa mennä lopettamaan ilman edeltävää asianmukaista neuvottelua hoitavan lääkärin kanssa. Lisäksi on muistettava, että IBD-potilaiden, kuten meidän kaikkien, tulee noudattaa yleisiä ohjeita COVID-19-sairauden välttämiseksi (esimerkiksi maskien asianmukainen käyttö, käsi- ja yskimishygienia, riittävä etäisyys toisiin ihmisiin).

Akuutin COVID-19-infektion maha-suolikanavan oireet (ripuli, pahoinvointi, oksentelu, anoreksia) saattavat muistuttaa myös vaikean akuutin IBD:n pahenemisoireita. Täten akuutista IBD:n pahenemisesta kärsiviltä on hyvä ottaa COVID-19-näyte hoidon tehostamisen yhteydessä.

Nyt markkinoille on saatu eri menetelmillä valmistettuja koronarokotteita. Ensimmäisenä Suomessa on saatu käyttöön rokote (Pfizer/Biontech), mikä pitää sisällään RNA-pätkän, jossa on koronaviruksen piikkiproteiinin valmistusohje. Kyseinen rokote pyrkii herättämään immuunireaktion juuri tätä piikkiä kohtaan. Rokote ei siis sisällä eläviä tai heikennettyjä koronaviruksia. Rokotteessa kyseinen RNA-pätkä on pakattu rasvakuoren sisään ja ihmisessä kyseinen rasvakuori yhdistyy ihmisen solun seinään ja RNA-pätkä pääsee solun sisään. Tämän jälkeen solu tuottaa kyseistä piikkiproteiinia ja siirtää sen solun ulkopuolelle, jolloin ihmisen elimistön puolustussolut pääsevät tuottamaan vasta-aineita kyseistä proteiinia kohtaan. RNA häviää solusta sen jälkeen, kun se on tehnyt tehtävänsä. Jos/kun itse koronavirus pääsee elimistöön, elimistön puolustusjärjestelmä on valmiina estämään piikkien toiminnan ja torjumaan taudin.

Joissakin COVID-19-sairauden hoitoon testatuissa rokotteissa viruskuljettimina toimii toinen virus, usein adenovirus. Tällöin osa viruskuljettimen omasta DNA:sta korvataan koronaviruksen proteiinipiikin ohjeella. Rokotuksen jälkeen kyseinen viruskuljetin siirtyy ihmisen solun sisään ja vapauttaa tuon koronaviruksen piikin ohjeen. Vviruskuljetin ei voi itse jakaantua solun sisällä. Ihmisen solu tuottaa koronaviruksen piikkiproteiinia ja siirtää sen solun ulkopuolelle, jossa ihmisen oma puolustusjärjestelmä tuottaa vasta-aineita sitä vastaan. Jos/kun korona-virus pääsee elimistöön, ihmisen oma puolustusjärjestelmä on valmiina toimimaan.

Koska missään rokotteessa ei käytetä niin sanottuja heikennettyjä, eläviä viruksia, on rokotteen ottaminen turvallista myös henkilöille, jotka käyttävät ihmisen immuunipuolustukseen vaikuttavia lääkkeitä (biologiset lääkkeet, tiopuriinit, kortikosteroidit, metotreksaatti). Edellä mainitusta lääkityksestä johtuen voi kuitenkin tapahtua niin, että saatu rokotusvaste ei ole täydellinen. Eli rokotteen immunogeenisyys ja teho näillä potilailla on epäselvä. Tällöin potilaan käyttämät lääkkeet estävät immuunipuolustusta tekemään täydellä teholla vasta-aineita koronavirusta vastaan. Mutta tämä ei ole missään nimessä syy lopettaa lääkitystä.