Petri Mäkelä | Reunapaikka - Kysy lääkäriltä IBD:stä

Petri Mäkelä

Kortisonikuuri ja diabeteksen puhkeaminen

13.10.2020

Kysyjää huolestuttaa kortisonikuurien aiheuttama riski diabeteksen puhkeamiselle.

Kortikosteroidit (tässä esityksessä glukokortikoidit) ovat tärkeitä lääkeaineita useiden eri sairauksien hoidossa, kuten allergisten, pahanlaatuisten, tulehduksellisten ja tiettyjen immunologisten sairauksien hoidossa.

Yleisimmin käytettyjä glukokortikoidi-lääkkeitä ovat prednisoloni, prednisoni ja metyyliprednisoloni. Kyseisillä lääkkeillä on lukuisia erilaisia vaikutusmekanismeja, joilla voidaan vaikuttaa elimistön reagointiin ulkoisia tai sisäisiä stressitekijöitä kohtaan.

Glukokortikoidien aiheuttamien haittavaikutuksien esiintymiseen vaikuttaa käytetty annosmäärä, lääkityksen kesto sekä itse sairaus, johon kyseistä glukokortikoidi-valmistetta käytetään.

Yleensä pahanlaatuisissa ja reumatologisissa sairauksissa käytetään glukokortikoidi-valmisteita pitkäkestoisesti. Kun taas tulehduksellisten suolistosairauksien hoidossa pyritään lyhytkestoisiin glukokortikoidi-kuureihin. Tällöin lääkekuurin pituus pyritään pitämään maksimissaan muutaman kuukauden mittaisina.

Tiedetään, että glukokortikoideilla on pitkäaikaisessa käytössä useita liitännäisvaikutuksia. Haittavaikutuksia esiintyy usean eri elinjärjestelmän alueelle. Näitä elimiä ovat esimerkiksi sydän- ja verisuonijärjestelmä, iho, silmä, luusto, maha-suolikanavan elimet ja vertamuodostava kudos. Lisäksi glukokortikoidien käytöllä voi olla psyykkisiä ja aineenvaihduntaan (ml. veren sokeritason nousu) liittyviä vaikutuksia.

Edellä mainitut glukokortikoidien haittavaikutukset ovat yleisesti ottaen hoitavilla lääkäreillä hyvin tiedossa, joten näiden lääkkeiden kohdalla pyritään mahdollisimman lyhytaikaiseen käyttöön sairauden tila ja muut tekijät huomioon ottaen. Yleisesti ottaen tiedetään, että käytetyn glukokortikoidi-valmisteen annoskoko ja käyttöaika lisäävät riskiä haittavaikutuksille. Toisin sanoen suuri annoskoko ja kuukausien/vuosien käyttö altistavat haittavaikutuksille suuremmalla todennäköisyydellä kuin laskevin annoksin toteutettu lyhytkestoinen lääkekuuri.

Glukokortikoidien käyttö aiheuttaa paastoverensokerin ja aterian jälkeisen sokeri-tason nousua. Verensokerin nousu on annosriippuvainen ja yleensä lievä. Mikäli henkilöllä on normaali sokeriaineenvaihdunta, glukokortikoidien käytön katsotaan aiheuttavan pienen riskin sokeritaudin puhkeamiseen. Runsas ylipaino, lähisukulaisten diabetes, paikallaan pysyvä/istumista suosiva elämäntapa, krooninen tulehdustauti sekä mahdollinen esi-diabetes/raskausajan diabetes ovat tekijöitä, joiden on todettu lisäävän riskiä glukokortikoidien aiheuttamalle diabetekselle.

Glukokortikoidien aiheuttama sokeritason nousu on monitekijäinen tapahtuma. Tässä on mukana muutokset maksan sokerituotannossa, kuten maksan sokerien uudistuotanto kiihtyy, insuliiniresistenssin kehittyminen eli lihaksiston ja muiden elimien kyvyttömyys käyttää insuliinia hyväkseen sekä haiman insuliinin erityksen vähentyminen.

Yhteenvetona voidaan todeta, että glukokortikoidit ovat hyviä lääkkeitä tietyissä sairauksissa eikä niille ole vielä kyetty kehittämään korvaavia lääkevalmisteita. Gastroenterologiassa glukokortikoideja käytetään suoliston tulehdusprosessin sammuttamiseen, jotta muu lääkitys voi ylläpitää remissiota. Pitkäaikaista ja pysyvää glukokortikoidien käyttöä vältetään, jos tämä on mahdollista.