Petri Mäkelä
Liikunta ja kortisoli
19.06.2019
Glukokortikoidilääkitystä tai kortikosteroidilääkitystä (prednisoloni, budenosidi) käytetään tulehduksellisen suolitaudin hoidon aloituksessa rauhoittamaan nopeasti tulehdusreaktiota ja myöhemmin taudin pahenemisvaiheessa saamaan remissio aikaiseksi.Em. lääkeaineista prednisolonilla on enemmän yleisvaikutuksia koko kehoon, budenosidi vaikuttaa enemmän mahasuolikanavassa.
Glukokortikoidi-lääkkeillä on elimistön omaa glukokortikoidisynteesiä vaimentava vaikutus. Kyseisiä hormoneja tarvitaan mm. elimistön stressitilanteissa. Tällöin lääkekuurin aikana henkilön glukokortikoidi-synteesi on ulkopuolisen lääkkeen varassa ja ylimääräinen stressi voi järkyttää tasapainoa. Tällaiseksi stressiksi voidaan lukea pitkäkestoinen ja raskas urheilusuoritus. Kevyttä, kuntoa ylläpitävää liikuntaa, on suositeltavaa harrastaa niiltä osin, kun oma fyysinen kunto antaa siihen mahdollisuuden. Yleensä IBD:n ollessa aktiivinen potilailla esiintyy tavanomaista enemmän väsymystä, mikä voi vaikuttaa myös yleiseen aktiivisuuteen.Lisäksi kyseinen lääkitys voi aiheuttaa verenpurkaumia erityisesti iholla, jolloin raskaan liikunnan aikainen pintaverenkierron kiihtyminen ja liikuntasuorituksen aiheuttama mekaaninen rasitus iholle voi aiheuttaa mustelmia.
Lääkitys aiheuttaa myös verenpaineen nousua. Jos paine nousee suhteettoman korkealle esim. iäkkäämmillä henkilöillä, niin tällöin on suositeltavaa välttää voimakasta fyysistä rasitusta.
Suurina annoksina glukokortikoidit vaikuttavat myös keskushermostoon, altistaen mm. unihäiriöille ja mielialan muutokselle.Lyhytkestoinen ja pieniannoksinen kortikosteroidihoito aiheuttaa harvoin merkittäviä haittavaikutuksia, eräitä erityistilanteita lukuun ottamatta. Mikäli systeeminen hoito suurehkolla annoksella kestää kauan, seurauksena on vähittäinen lisämunuaiskuoren atrofia eli surkastuminen.
Potilaita kehoitetaan yleensä välttämään voimakasta ja pitkäkestoista fyysistä rasitusta hoidon alussa, jolloin lääkeannos on suuri. Itse liikunnalla on paljon hyviä vaikutuksia IBD-potilaan hyvinvointiin, mutta taudin ollessa aktiivinen, on suositeltavaa välttää voimakasta fyysistä rasitusta. Lääkeannoksen pienentyessä voidaan liikuntaa asteittain lisätä.
Suosittelen potilaita kysymään omalta hoitavalta lääkäriltään liikuntasuosituksesta kortikosteroidikuurin aikana.
