Nina Eriksson
Peräsuolen haava. Voisiko kyseessä kuitenkin olla IBD?
14.11.2017
Kysyjällä on kolme vuotta kestäneen verenvuodon jälkeen todettu kahdessa tähystyksessä parantumaton peräsuolen haava, solitaari ulcus, ja lisäksi hänellä on väsymystä, alavatsakipuja ja ajoittain lämpöä sekä ripulia. Voisiko kyseessä kuitenkin olla IBD?
Peräsuolen haavalla, solitary rectal ulcer, tarkoitetaan kroonista peräsuolen limakalvohaavatautia, jossa fibriinin (katteen) peittämiä haavoja voi nimestä huolimatta olla useampikin. Haavan tyyppipaikka on peräsuolen etuseinämässä. Joskus kyse on myös turpeasta, punoittavasta, röpelöisestä poikkeavasta limakalvoalueesta. Kyse on hyvänlaatuisesta taudista, jossa haava-alueelta otetuissa koepaloissa on tyypilliset diagnoosin vahvistavat löydökset. Muut sairaudet, kuten kasvaimet ja tulehdukselliset suolisairaudet, voidaan poissulkea nimenomaan haava-alueelta, mutta myös muualta suolesta otetuilla koepaloilla.
Haavan tyyppioireita ovat peräsuoliverenvuoto, joka voi olla hyvinkin runsasta ja lisääntynyt limaeritys, ummetus ja ulostamisvaikeus, peräaukon/suolen seudun kipu sekä tunne epätäydellisestä peräsuolen tyhjenemisestä ulostaessa. Osa potilaista on oireettomiakin.
Taudin syy ei ole yksiselitteinen: mm. krooninen ummetus ja liiallinen ponnistaminen ulostaessa, mekaaninen vamma esim. autettaessa ulosteen tuloa sormella, poikkeava lihaskoordinaatio ulostaessa ja peräsuolen tai sen limakalvon työntyminen ulospäin ponnistaessa (prolapsi) voivat altistaa haavalle. Kaikki nämä aiheuttavat ongelmia limakalvon verenkierrossa. Syyn selvittämisessä on tärkeää potilaan antama tieto ulosteen koostumuksesta ja ulostamisesta. Ongelman syytä voidaan selvittää myös kuvantaen röntgen-, magneetti- ja ultraäänilaittein. Näin nähdään miten lihakset, suoli ja limakalvo toimivat ulostaessa.
Hoidossa keskeisimpänä on pidetty hyvää ummetuksen hoitoa neste- ja kuitulisällä ja säännöllisen, ilman liiallista ponnistelua tapahtuvan suolen toimittamisen opettelua. Jos ulostamislihasten käytössä on poikkeavuutta, voidaan tätä harjoittaa ns. biopalautehoidon avulla. Erilaisia peräpuikkolääkkeitä on kokeiltu, mutta vakiintunutta lääkehoito ei ole. Tutkimustuloksista riippuen käytetään kirurgista hoitoa, etenkin, jos muille hoidoille ei saada vastetta ja oireet ovat hankalat.
Koepalat ja tähystyslöydökset haava-alueelta ja muualta suolesta erottavat solitaarin ulcuksen tulehduksellisista suolisairauksista.
