Nina Eriksson
Primaarinen sklerosoiva kolangiitti
12.09.2017
Kysyjä pelkää primaariseen sklerosoivaan kolangiittiin sairastumista ja haluaa tietoa taudin yleisyydestä.
Primaarinen sklerosoiva sappitietulehdus (PSC) on maksan sisäisiä ja/tai ulkoisia sappiteitä arpeuttava ja ahtauttava tulehdus. PSC:n esiintyvyydestä Suomessa ei ole tarkkoja tietoja. Tauti on merkittävästi yleisempi kroonista tulehduksellista suolisairautta (IBD) sairastavilla kuin muulla väestöllä. Eri tutkimuksien mukaan arviot IBD-potilaista, jotka sairastavat PSC:a vaihtelevat 1-5% välillä. Tauti on selvästi tavallisempi haavaista paksusuolitulehdusta kuin Crohnin koliittia sairastavilla. Tämän perusteella Suomessa lienee kaiken kaikkiaan ainakin 3 000 PSC-potilasta, mutta yleisestä taudista ei siis missään nimessä ole kyse.
PSC:n syytä ei tunneta. Koska tauti on yleinen suolitulehduspotilailla, on mahdollista, että mm. suolen seinämän läpäisevyyden lisääntyminen mikrobien tuottamille, sappiteille haitallisille aineille ja aktivoituneiden tulehdussolujen poikkeava hakeutuminen sappiteihin olisivat vaikuttamassa taudin syntyyn, mutta muitakin syitä on esitetty. Myös geneettisillä tekijöillä on merkitystä.
Tautia seulotaan IBD-potilailla säännöllisesti otettavien maksa-arvojen (AFOS eli alkalinen fosfataasi) ja oireiden avulla. Tämänkin vuoksi IBD-potilaan on syytä käydä ohjatuissa säännöllisissä kontrolleissa. Jos epäily herää, tehdään yleensä ensin tarkentavia laboratoriokokeita ja maksan ja sappiteiden magneettitutkimus sekä sitten edelleen diagnostinen sappiteiden varjoainekuvaus (ERCP), jossa voidaan myös ottaa erilaisia näytteitä sappiteistä ja tarvittaessa otetaan maksasta pieni koepala.
PSC on kulultaan vaihteleva, varhaisvaiheessaan tyypillisesti täysin oireeton ja yleensä hitaasti etenevä, eikä tällöin rajoita tavallista elämää. Siihen Suomessa ensisijaisesti käytettävällä lääkkeellä (ursodeoksikoolihappo) on hyvin vähän haittavaikutuksia. Vuosien tutkimuksissa, keskimäärin 12–20 vuoden kuluessa, sappiteiden ahtautuminen voi johtaa maksasolukon vaurioon, maksan toiminnan heikkenemiseen, maksakirroosiin ja sappiteiden syöpään. Tämän vuoksi säännöllinen seuranta, kokeissa ja vastaanotoilla käynti on tärkeää. Näin pyritään Suomessa päättämään, olisiko aika harkita ennalta ehkäisevää maksansiirtoa ennen komplikaatioiden kehittymistä. Maksansiirto on tietenkin iso asia, mutta hoidon tulokset ovat Suomessa erinomaisia.
On ymmärrettävää, että sairastuminen krooniseen sairauteen herättää erilaisia pelkoja ja ahdistusta. Riittävä henkilökohtaisen ja tarpeen mukaan toistetun tiedon pyytäminen omalta lääkäriltä tai IBD-hoitajalta antaa tukea. Monille on valtava apu keskustella muiden samojen tunteiden kanssa painivien ja samaa sairautta sairastavien kanssa esimerkiksi potilasyhdistyksen (https://crohnjacolitis.fi) kautta, jotta pystyy mahdollisimman täysipainoiseen ja laadukkaaseen elämään tänään, ilman liian suurta painolastia eilisestä tai huomisesta.
