
Petri Mäkelä
Tukea leikatun CU:n hoitoon ja seurantaan
05.06.2019
Jos potilaalla on haavainen koliitti, niin tällöin limakalvon tulehdus rajoittuu vain paksusuoleen. Tällöin katsotaan yleisesti, että paksusuolen poisto hoitaa sairauden syyn eikä suolistotulehdukseen käytettävää lääkitystä enää tarvita. Joskus harvoin voi käydä niin, että alkuperäinen diagnoosi on ollut väärä ja potilaalla onkin ollut paksusuolen Crohnin tauti. Tällöin tauti aktivoituu ilman lääkitystä ajan kuluessa aiheuttaen oireita.
Paksusuolen poistoleikkauksessa poistetaan myös pieni osa ohutsuolen loppuosaa. Tällöin voi tulla ongelmia joidenkin vitamiinien ja hivenaineiden imeytymisestä, esimerkiksi D-vitamiinin imeytyminen voi häiriintyä.
Paksusuolen poiston jälkeen koliittipotilaille tehdään ohutsuolen loppuosasta pussimainen rakenne, joka yhdistetään peräsuoleen (ns. J-pussi). Tällöin tämä pussimainen rakenne korvaa poistettua peräsuolta. Jos ohutsuolesta rakennetun pussin limakalvo tulehtuu, puhutaan pussiitista.
Mikäli paksusuolen poiston jälkeen ilmaantuu fistelöinti- ongelmaa tai J-pussin tulehdus, niin tällöin ensisijaisesti kyseessä on vatsaelinkirurgien hoitoon kuuluva tilanne. IBD-hoitajat ovat saaneet koulutuksen ensisijaisesti haavaisen koliitin hoitoon eli tilanteeseen, jossa potilaalla on vielä paksusuoli tallella.
Tyypillisesti haavaista koliittia sairastava henkilö siirtyy sisätautien gastroenterologian yksiköistä pois silloin, kun hoito päätyy paksusuolen poistoon. Tässä siirtovaiheessa voi valitettavasti käydä niin, että vastuun ottava hoitotaho vain häviää jonnekin ja potilas kokee jäävänsä yksin.
Mikäli J-pussi tulehtuu ja tulehduksesta aiheutuu oireita, niin sitä pyritään hoitamaan aktiivisesti. Lisäksi mahdollisesti muodostuneet fistelit tulee hoitaa joko lääkityksellä tai tarvittaessa kirurgisesti.
Paksusuolileikatun potilaan tulisi päästä oman alueen erikoisairaanhoidon yksikköön, mikäli hänelle ilmaantuu ongelmia J-pussin kanssa tai herää kysymyksiä hoitoon liittyen. Tällöin mielestäni voi pyytää esim. työterveydenhuollon yksiköstä lähetettä leikkauksen suorittaneeseen yksikköön, koskien J-pussin hoitoon liittyviä kysymyksiä. Lisäksi suosittelen potilailleni usein IBD ja muut suolistosairaudet ry:n sivuja vertaistuen saamiseksi. Sieltä löytyy J-pussin kanssa eläviä kohtalontovereita ja sopeutumisvalmennuskursseja.
Rutiininomaista J-pussin tähystystä ei mielestäni tarvita, vaan tähystykset tulisi tehdä vain oireiden perusteella. On hyvä, että potilas käy 1-2 kertaa vuodessa peruslaboratorio-kokeissa, jolloin voidaan ajoissa todeta esim. anemia tai mahdollinen D-vitamiinin vaje.