Reunapaikka Perttu Lahtinen

Perttu Lahtinen

IBD-potilaan riskit

17.12.2018

Kroonisen tulehduksellisen suolistosairauden (IBD) diagnoosi saattaa alkuvaiheessa tuntua maailman lopulta. Kenties synkät pilvet nousevat taivaalle lääkärin lausuttua kohtalokkaat sanat ”Crohnin tauti” tai ”haavainen paksusuolitulehdus”. Vaikka uusi kroonisen sairauden diagnoosi merkitsee väistämättä muutosta, se ei kuitenkaan merkitse kaiken loppua. IBD- potilaat eivät kuole sen varhemmin kuin muutkaan ihmiset.

Suolitautipotilaalla on toki hiukan suurentunut paksusuolisyövän riski verrattuna muuhun väestöön, mutta seurantatähystyksiä tehdään riskissä oleville siinä määrin taajaan, että solumuutokset löydetään ennen kuin syöpää ehtii kehittyä. Toinen IBD-potilaalle ominainen riski on lisääntynyt todennäköisyys saada laskimotukos. Lisääntynyt riski liittyy nimenomaan vaikeaan pahenemisvaiheeseen, siksi IBD- potilaan joutuessa sairaalaan suolitulehduksen pahenemisen vuoksi, saatetaan aloittaa ns. napapiikki eli tukosta ennalta ehkäisevä ihon alle pistettävä minihepariini.

IBD ei lyhennä elinikää. Kuolinsyyt suolitulehduspotilailla ovat samoja kuin muullakin väestöllä. Reilu kolmannes kuolee verisuonisairauksiin, sydän- ja aivoinfarkteihin. Neljännes kuolee syöpäsairauteen. Alzheimerin tauti, tapaturmat ja alkoholiin liittyvät sairaudet ovat myös yleisiä niittäjiä. Niinpä IBD-potilasta vaanivat samat riskitekijät kuin ilman IBD-diagnoosia jääneet kanssaeläjät. Riskitekijöihin vaikuttamalla voimme tavoitella terveempää ja toimintakykyisempää vanhuutta. Nimittäin kaikki, jotka elävät riittävän pitkään, vanhenevat – niin yllättävältä kuin se saattaakin kuulostaa.

Elintavoillamme voimme vaikuttaa tunnettuihin riskitekijöihin, kohonneeseen verenpaineeseen, veren sokeri- ja rasva-arvoihin sekä liikapainoon. Liikunta, runsaasti kasviksia sisältävä vähäsuolainen ruokavalio ja positiivinen elämänasenne vaikuttavat edullisesti terveyteemme. Näihin asioihin yksi kerrallaan vaikuttamalla parannamme elämämme pelikortteja.

Vaarallisimman riskitekijä palkinnon vie tupakka, se on pakan kököin kortti. Tupakointi lisää voimakkaasti syöpäsairauksia sekä verenkiertosairauksia. Tupakkaan liittyvän keuhkosairauden saa lopulta jokainen riittävän pitkään sauhuteltuaan. Keuhkoahtaumataudin aiheuttama vähittäinen tukehtumiskuolema ei kuulu kenenkään toivelistalle.

Tupakka lisää Crohnin taudin riskiä ja huonontaa taudin kulkua, mutta haavaisen paksusuolentulehduksen riskiä tupakointi näyttää jostain syystä vähentävän. Harvinaista ei ole haavaisen koliitin puhkeaminen tupakoinnin lopettamisen jälkeen. Osa potilaista jopa päätyy aloittamaan tupakoinnin uudelleen koliittioireiden vähentämiseksi. Koliitin hoitomahdollisuudet ovat kehittyneet paljon ja kehittyvät jatkuvasti. Koliitti ei tapa, mutta tupakka tappaa. Tupakoinnin lopettamiseen kannattaa kannustaa ihan kaikkia, myös koliittipotilaita.

Me ihmiset joudumme monesti jonkin pinttyneen ajattelutavan tai toiminnan vangeiksi. Kyky tietoiseen, omasta valinnastamme tekemään muutokseen erottaa meidät muista Telluksen nisäkkäistä. Muutos on mahdollista, on sitten kyse ravitsemuksesta, liikunnasta tai vaikka elämänasenteesta. Yhdessä yössä eivät kaikki toiveet toteudu, mutta tärkeää on tiedostaa, että muutoksen suuntaan voi itse vaikuttaa.

Muutosta kohti pienin päättäväisin askelin!

 

Rauhallista joulunaikaa – iloa, valoa ja muutoksia vuodelle 2019!