Reunapaikka | Lääkäripalsta - kirjoituksia IBD:stä | Milla-Maria Tauriainen

Milla-Maria Tauriainen

Lapsen vatsavaiva – milloin on kyse IBD:stä?

28.12.2019

OMA LEHMÄ OJASSA! Näin pienten kaksospoikien tuoreena vanhempana ajattelin toiseksi viimeisessä blogitekstissäni nostaa esiin lasten vatsavaivat. Omassa työssäni en hoida lapsipotilaita. Kuitenkin nuoret noin 16-vuotiaasta eteenpäin kuuluvat yleisen jaon mukaan aikuispuolella tutkittavaksi ja hoidettavaksi, joten törmään työssäni kyllä alaikäisiin vatsavaivaisiin, sekä tähystän pienempiäkin potilaita nukutettuna (jolloin lastenlääkärillä/lastengastroenterologilla on kuitenkin vetovastuu hoidosta).

Lasten vatsavaivojen syyt ovat erilaisia eri ikäisinä. Vaikka IBD:hen voidaan sairastua minkä ikäisenä vaan, tavallisimmin siihen sairastutaan lapsuuden aikana murrosikäisenä. 10-15%:lla lapsia on kuukausia kestäviä vatsavaivoja, mutta puolellakaan heistä ei todeta mitään erityistä tautia vaivojen taustalla.

Hälyttäviä oireita, jotka viittaavat toiminnallisten hyvänlaatuisten tilojen sijaan IBD:hen, ovat kasvun häiriö, kuumeilu, laihtuminen, toistuva oksentelu, nielemisvaikeus, veriripuli tai yölliset vatsakivut.

Haavaiseen paksusuolen tulehduksen tai Crohnin taudin diagnoosin saa vuosittain Suomessa noin 750 lasta/nuorta (ilmaantuvuus 15/100 000). Vuosittain sairastuneiden määrä lisääntyy koko ajan, alle 20-vuotiaana sairastuvien määrä lisääntyy Suomessa 4%:n vuosivauhdilla. Haavaista paksusuolen tulehdusta on enemmän kuin Crohnin tautia kuten aikuisillakin. Crohnin tauti lapsilla sijaitsee aikuisia yleisemmin paksusuolessa. Lapsilla Crohnin taudissa voi esiintyä kasvun hidastumista tai murrosiän viivästymistä, muutoin oireilu on samankaltaista aikuisten taudin kanssa.

Vatsavaiva voi olla paljon muutakin kuin IBD. Myös lapsella voi esiintyä toiminnallisia vaivoja kuten IBS:aa (irritable bowel syndrome) eli ärtyneen paksusuolen oireyhtymää. IBS:n ja IBD:n oireissa on yhteneväisyyksiä. Kuitenkaan IBS:ssä ei esiinny verta ulosteessa, laihtumista, anemiaa tai tulehdusarvojen (CRP, LA) nousua eikä kohonnutta ulosteen kalprotektiinia tai matalaa verikokeiden albumiinia (valkuaisaine). Toisaalta ulosteen kalprotektiini voi olla matala ja muutkin peruskokeet normaalirajoissa, vaikka kyseessä olisikin IBD, jos tauti on lievä tai Crohnin tauti sijaitsee ohutsuolessa. Kalprotektiini on suoliston limakalvolla sijaitsevien valkosoluihin kuuluvien neutrofiilien tuottama tulehdusaine, jonka pitoisuutta ulosteesta voidaan määrittää.

Toiminnalliset vaivat ovat tavallisempia leikki- ja kouluikäisillä lapsilla. Toiminnallisissa vaivoissa syöminen ei paranna tai pahenna oireita, kipu sijaitsee yleensä navan seudussa ja oireilu voi olla liitettävissä jännittäviin tilanteisiin. Huomioitavaa on, että normaalistikin imeväisikäinen tuottaa löysiä ulosteita jopa kymmenenkin kertaa päivässä (tai vain kerran viikossa, eli vaihteluväli on suuri). Lisäksi uloste voi pikkulapsilla sisältää sulamattomia vihanneksen tai hedelmän paloja, sekä limaa ilman suolistosairauttakin. Jos lapsi kasvaa hyvin, ei ole hälyttäviä oireita ja perustutkimukset osoittautuvat normaaleiksi, ripulin esiintyminen on yleensä toiminnallista.

Virusgastroenteriitin eli kansankielisemmin vatsataudin/ripulitaudin sairastamisen jälkeen suolisto voi jäädä oireilemaan niin aikuisella kuin lapsellakin. Tavallisia gastroenteriitin aiheuttajia ovat rota- ja adeno-, sekä norovirus. Näistä rotavirukseen on olemassa suun kautta annettava rokote, joka kuuluu kansalliseen rokotusohjelmaan ja lastenneuvola huolehtii sen antamisesta.

Lapsilla yleinen vatsavaivojen syy on ummetus. Ja huomionarvoista on, että ummetuksen oire voi olla ripuli, ns. ohivuotoripuli. Tämä voi ilmentyä esim. tuhrimisena ja vatsakipuna. Ummetuksen hoito toteutetaan niin normaalein konservatiivisin keinoin (liikunta, juomisen lisääminen, kuidun lisääminen), kuin lääkkeellisestikin (makrogoli, laktuloosi).

Myös laktoosi-intoleranssi on tavallinen vaiva. Se alkaa yleensä vasta 3-4-vuoden iän jälkeen. Vatsakipujen lisäksi voi esiintyä ripulia ja vatsan turvotusta. Oireilu alkaa noin kaksi tuntia maidon nauttimisen jälkeen. Laktoosi-intoleranssi on helppo todeta laktoosigeenitestillä (Lakt-D).

Suomessa esiintyy myös paljon keliakiaa, noin 2%:lla väestöstämme on keliakia. Lapsilla keliakiaa todetaan kuitenkin harvemmin kuin aikuisilla. Keliakia on myös harvemmin vatsavaivojen syy, kuin laktoosi-intoleranssi. Keliakiaan voi liittyä laktoosillisten tuotteiden aiheuttamat vatsaoireet ennen keliakian hoitoa. Keliakia todetaan lapsilla yleensä keliakiavasta-ainetutkimuksilla (transglutaminaasi- ja endomysium- vasta-aineet). Keliakian hoitona toimii elinikäinen gluteeniton ruokavalio.

Ylävatsavaivoja eli dyspepsiaa, kuten ylävatsakipuja, närästystä, pahoinvointia ja täyteläisyyden tunnetta ruokailun jälkeen voi myös esiintyä. Tämän toteamiseen riittää lapsen ja vanhemman haastattelu oirekuvasta ja tarvittaessa muiden tavallisten vatsavaivojen poissulkeminen verikokein. Helikobakteeri on aikuisilla merkittävä tekijä dyspepsiassa, mutta lapsilla sitä ei niinkään tutkita tai lähdetä hoitamaan, koska sen merkitys vaivojen taustalla on epäselvempi.

Ruoka-aineallergiat vatsavaivojen aiheuttajina ovat, toisin kuin luullaan, erittäin harvinaisia. Ruoka-allergian todennäköisyyttä lisää samanaikaiset suoliston ulkopuoliset oireet, kuten ihottuma. Vauvan oireet alkavat yleensä muutamien päivien tai viikkojen päästä uuden ruoka-aineen aloituksesta. Diagnoosi varmistuu välttämis-altistuskokeella.

Hoito lasten IBD:ssä mukailee aikuisten hoitoa. Joitakin eroja kuitenkin esiintyy. Lasten taudissa tarvitaan useammin kortisonikuureja kuin aikuisilla, koska tauti on aikuisten tautia aggressiivisempi. Haavaisen paksusuolen tulehduksen leikkaushoitoon joudutaan turvautumaan aikuisia potilaita aikaisemmin. Lisäksi lasten taudin hoidossa painotetaan ravitsemuksellista hoitoa, kiinnitetään huomiota koko perheen jaksamiseen, sekä seurataan ja tuetaan normaalia kasvua.

Niin aikuisilla kuin lapsillakin, vatsavaivat ovat yleisiä. Toiminnallisia eli hyvänlaatuisia vaivoja on suhteessa enemmän kuin IBD:tä tai muita suoliston sairauksia. Yleensä perusterveydenhoidossa saadaan selvitettyä lapsen oirekuvaa ja tehtyä suurin osa tutkimuksista ja hoidosta. Lasten vaivojen selvittelyssä ja hoidossa korostuu koko perheen kohtaaminen ja vaikka vaivan laatu yleensä onkin hyvälaatuinen, aiheuttaa se lisäkuormitusta ja huolta vanhemmille.