Reunapaikka | Lääkäripalsta - kirjoituksia IBD:stä | Milla-Maria Tauriainen

Milla-Maria Tauriainen

Suojaako helikobakteeri IBD:ltä

16.08.2019

Helikobakteeri (Helicobacter pylori) on vuonna 1983 löydetty gram-negatiivinen spiraalin muotoinen taudinaiheuttaja. Helikobakteeri saadaan lapsuudessa vanhemmilta tai isovanhemmilta syljen välityksellä. Maailmanlaajuisesti helikobakteeria löytyy jopa puolella maapallon väestöstä. Suomessa ja muissa kehittyneissä maissa sen esiintyvyys on merkittävästi vähentynyt viime vuosikymmeninä. Mitä nuorempi henkilö on kyseessä, sitä epätodennäköisemmin hän kantaa helikobakteeria. 1990-luvun lopulla 45-vuotiailla helikobakteeria esiintyi 12 %:lla ja nuoremmilla alle 10 %:lla. Lapsilla (3-12 v) helikobakteeria esiintyy noin 5 %:lla, ja 2/3 infektioista on alkanut ennen seitsemän vuoden ikää.

Helikobakteeri elää mahalaukun limakalvolla ja aiheuttaa siellä tulehduksen (gastriitti). Se voi altistaa mahahaavalle ja pohjukaissuolihaavalle sekä mahasyövän kehittymiselle. Toisaalta suurin osa ihmisistä, joilla on helikobakteeri, on oireettomia. 10-20 %:lle infektoituneista kehittyy mahahaava, 1-2 %:lle mahalaukun syöpä ja alle 1 %:lle B-solulymfooma (MALT, mucosa associated lymphoid tissue lymphoma, imusolmukesyöpä).

Helikobakteeri voidaan todeta joko ulostenäytteestä (helikobakteerin antigeeni), hengitystestillä (ureaasihengitystesti) tai mahalaukun limakalvolta otettavasta koepalasta, harvemmin verikokeella.

IBD:n ja helikobakteerin yhteyttä on tutkittu. Jo vuosien 1994-2004 välisenä aikana julkaistuissa yhdeksässä tutkimuksessa kymmenestä nähtiin, että IBD:tä sairastavilla esiintyi vähemmän helikobakteeria kuin henkilöillä, joilla ei ollut IBD:tä. Tutkimusartikkeleita on julkaistu tämän jälkeen lisääntyvässä määrin, kuten myös niitä yhdisteleviä katsausartikkeleita.

Helikobakteeri häädetään ihmiseltä kahden antibiootin ja mahahapposalpaajan (proton pump inhibitor, PPI) avulla. Välttämätöntä häätäminen on ainakin, jos potilaalla on mahahaava tai mahan B-solulymfooma (imusolmukesyöpä) tai mahalaukun syövän esiaste tai mahasyöpä (adenokarsinooma). Muissa tapauksissa sen häätöhoito on relatiivisempaa. Jos suvussa on esiintynyt mahasyöpää tai potilas tupakoi ja on iäkäs, hoito on suositeltavampaa.

Helikobakteeri vaikuttaa todennäköisesti moninaisella tavalla ihmisen immunologiaa ja tulehduksellisia puolustusmekanismeja säädellen. Säätely johtanee siihen, että IBD:n ja muidenkin tulehduksellisten sairauksien ilmaantuminen estyy. Todennäköisesti helikobakteeri-infektio pitäisi saada jo nuoruudessa, jotta saataisiin riittävä suoja tulehduksellisia sairauksia, autoimmuunisairauksia kuten tyypin 1 diabetesta tai allergioita vastaan. Tätä helikobakteerin suojaavaa yhteyttä IBD:n synnyssä saatetaan mahdollisesti hyödyntää IBD:n hoidossa tulevaisuudessa.

Jos lapselta on päädytty tutkimaan helikobakteerin läsnäoloa, suositellaan häätöhoitoa, jos lähisuvussa on mahasyöpää, muutoin jopa suositeltavaa antaa löydöksen vain olla. Testaamisessakin pitäisi siis olla pidättyväinen. On jopa ehdotettu, että lapsuudessa tartutettaisiin helikobakteeri tarkoituksella, jotta pystyttäisiin ehkäisemään tulehduksellisia sairauksia ja allergioita.

Kun useiden tutkimusten tuloksia on yhdistelty, on havaittu, että helikobakteeria esiintyy vähemmän IBD:tä sairastavilla, kuin sairastamattomilla henkilöillä. Helikobakteerin esiintyminen vaihtelee paljon eri maiden kesken siten, että sitä on vähemmän kehittyneissä maissa kuin kehittymättömissä – juuri päinvastoin kuin IBD:tä. IBD-potilaista helikobakteeria kantaa Iso-Britanniassa 2,3 % ja Brasiliassa 57,9 %. Jos jo IBD:tä sairastavalta potilaalta löytyy helikobakteeri, pitääkö se hoitaa? Voiko helikobakteerin läsnäololla olla IBD:n tulehdusprosessia suojaavaa vaikutusta, jos se jätetään hoitamatta? Hyviä kysymyksiä – ei selviä vastauksia. Hoitaisin helikobakteerin IBD-potilaalta muutoin samoilla indikaatioilla kuin IBD:tä sairastamattoman helikobakteerinkin, lähinnä olisin vain pidättyväisempi relatiivisten indikaatioiden kohdalla (kuten epäselvä ylävatsavaiva ilman maha- tai pohjukaissuolihaavaa), jolloin hoidosta ei yleensäkään ole mitään oirehelpotusta.

On herätetty epäilyjä siitä, että IBD:n hoidot voisivat aiheuttaa helikobakteerin häätymisen, mutta Kayali ym. katsausartikkelissa tämä epäily kumotaan. Siitä, että helikobakteerin häätöhoito voisi aiheuttaa IBD:n, on ainoastaan potilastapausraportti-tyyppistä tietoa. Asia ei ole niin yksinkertainen; antibioottihoito muokkaa myös muuta ulosteen bakteeristoa ja sillä voi helikobakteerin häätämisen lisäksi olla vaikutusta IBD:n synnyssä. Helikobakteerin häätöhoito ei aiheuta IBD:tä ainakaan vuonna 2018 julkaistun alkuperäisartikkelin perusteella.

Vastaus otsikon kysymykseen; kyllä – helikobakteeri näyttää suojaavan IBD:n synnyltä. Helikobakteeri ei häädy IBD:n hoitojen myötä, eikä helikobakteerin häätöhoito myöskään aiheuta IBD:tä. Toistaiseksi tätä tietoa ei kuitenkaan voida hyödyntää IBD:n hoidossa. Mutta helikobakteerin aiheuttamien elimistön puolustusmekanismien ja IBD:n synnyn välillä tutkimus jatkuu, ja toivottavasti olemme viisaampia tämän asian äärellä jo vuosikymmenen kuluttua.

Viite:

Kayali S et al. Inverse association between Helicobacter pylori and inflammatory bowel disease: myth or fact? Acta Biomed 2018; Vol. 89, Supplement 9: 81-86.