Anne Pohju

Erityisruokavalioista IBD:n hoidossa

02.05.2018

Internet-haku tulehduksellisista suolistosairauksista ja ruokavaliosta tuottaa runsaasti hakutuloksia. Luettavaksi aukeaa erilaisia suosituksia IBD-tautia sairastavan ruokavaliosta, listauksia sopivista ja sopimattomista ruoka-aineista sekä IBD-potilaiden kokemuksia omahoidosta ruokavalion avulla. Kaikkeen tähän tietotulvaan verrattuna saattaa tuntua ristiriitaiselta (ja jopa turhauttavalta), kun omassa hoitopaikassa ravitsemus helposti kuitataan sanomalla, että IBD:n hoitoon ei ole olemassa mitään ruokavaliota ja että ihan tavallinen ruoka riittää.

Tieteellistä tutkimusta erilaisten ruokavalioiden merkityksestä IBD:n hoidossa on kyllä tehty, ja tutkimuksia on parhaillaankin käynnissä eri puolilla maailmaa. Esimerkiksi tietyn tyyppisten hiilihydraattien välttämiseen pohjautuvasta SCD-ruokavaliosta (Specific Carbohydrate Diet), allergeenien välttämiseen perustuvasta IgG-dieetistä, välimerellistä ruokavaliosta, semivegetaristista ruokavaliosta sekä tiettyjä ruoka-aineita rajoittavasta CDED-ruokavaliosta (Crohn’s Disease Exclusion Diet) on saatavilla julkaisuja, joissa esitellään kyseisellä ruokavaliolla saatuja tutkimustuloksia. Näyttäisi siltä, että SCD- ja CDED-ruokavalioilla on alustavasti saatu merkittäviä vaikutuksia aktiivisen taudin rauhoittamisessa sekä tulehduksen vähentämisessä.

Valitettavasti IBD-tautien ruokavaliotutkimuksia kautta linjan vaivaa huono laatu. Tutkimuksissa on ollut mukana erittäin pieni määrä potilaita ja tutkimukseen osallistuneet potilaat ovat saattaneet olla jollakin tavalla valikoituneita. Tutkimusmenetelmissä ja -asetelmissa on ollut merkittäviä heikkouksia, esimerkiksi osa tutkittavista onkin aloittanut lääkehoidon ruokavalion rinnalla, jolloin on mahdotonta erotella, johtuuko taudin rauhoittuminen lääkkeestä vai ruokavaliosta. Tutkimustuloksissa ei myöskään ole aina raportoitu tavanomaisesti käytettyjä kriteereitä hoidon vaikuttavuudesta, kuten tähystystutkimuksella varmistettua suolen limakalvon parantumista tai biokemiallisin määrityksin osoitettua tulehduksen vaimenemista.

Suomalaisessa julkisessa terveydenhuollossa tarjottavan hoidon tulisi olla näyttöön perustuvaa, eli myös ravitsemushoidosta annettavien suositusten taustalla tulee olla tutkittua tietoa. Koska erityisruokavalioiden merkityksestä IBD:n hoidossa ei toistaiseksi ole saatavilla laadukasta, kriittisen tarkastelun kestävää tutkimustietoa, vahvoja suosituksia tai hoito-ohjeita ei voida antaa. Siksi moni terveydenhuollon ammattilainen tyytyy toteamaan, että mitään ruokavaliohoitoa ei ole.

Tämän kirjoituksen tarkoitus ei ole sanoa, ettei ravitsemuksella tai ruokavaliolla ole mitään merkitystä IBD:n hoidossa. Kyllä niillä on. Toistaiseksi ei kuitenkaan vielä tiedetä, mitkä ruoka-aineet, ravintoaineet tai muut ravinnon osatekijät vaikuttavat suotuisasti IBD-tautien hoidossa. Myöskään sitä ei vielä tiedetä, minkälaisten mekanismien kautta ruoka vaikuttaa IBD-taudeissa. Tarvitaan siis lisää laadukasta tutkimusta, joka tarkastelee ruokavaliota ja IBD-tauteja eri näkökulmista. Mahdollisesti tulevaisuudessa IBD-potilaita voidaan hoitaa, ei pelkästään lääkkein, vaan myös tehokkaan ja turvallisen ravitsemushoidon avulla.