Ravitsemusterapeutti Kaisa Seppänen | Reunapaikka

Kaisa Seppänen

Lisää energiaa ja ravintoaineita

20.04.2019

Edellisessä kirjoituksessa avasin vajaaravitsemuksen käsitettä sekä siihen johtavia syitä. Miten vajaaravitsemusta tulisi sitten hoitaa? Eli millä keinoilla syödystä ruoasta saisi lisää energiaa ja riittävästi tarvittavia ravintoaineita?

Huono ruokahalu vaikuttaa syömiseen tietenkin negatiivisesti. Annokset pienevät ja välillä voi jäädä kokonaisia aterioitakin syömättä, kun ei tee mieli syödä. Ruokahalua voi parantaa raitis ilma eli esimerkiksi pieni kävelylenkki ennen ateriaa. Jos vointi ei salli kävelylle lähtemistä, niin raitista ilmaa saa vaikka vain oleskelemalla parvekkeella tai istuskelemalla pihakeinussa. Myös ruokailuseura voi parantaa ruokahalua. Useimpien mielestä yhdessä syöminen on mukavampaa kuin yksin syöminen. Mahdollisuuksien mukaan kannattaa siis kutsua perhettä, ystäviä tai muita tuttavia saman pöydän ääreen aterioimaan. On hyvä muistaa myös nykyään kovaa vauhtia yleistyvät yhteiset ruokailuhetket esimerkiksi kunnan tai erilaisten järjestöjen järjestäminä. Tai, jos sinä lukija itse olet jonkun huonon ruokahalun omaavan henkilön läheinen, niin suunnittele vierailusi läheisesi luokse niin, että voisitte syödä yhdessä samaan aikaan.

Tiheä ateriarytmi on yksi keino lisätä energiansaantia. Tällöin voi syödä ylimääräisiä pieniä välipaloja tavanomaisesti syötyjen aterioiden lisäksi. Yleisestikin on hyvä muistaa tarjota pieniä annoskokoja ruokahaluttomalle henkilölle, koska liian suuret annoskoot voivat lannistaa ruokailuinnon jo heti sen nähdessään. Pieni annoskoko antaa paremmin toivoa siitä, että annoksen jaksaa syödä. Tarvittaessa voi sitten ottaa lisää ruokaa, jos se vielä maistuu. Iltapalan ja aamupalan välinen aika eli ns. yöpaasto on suositeltavaa olla enintään 10–11 tuntia.

Silloin kun energian ja ravintoaineiden tarve on suurta, kannattaa suosia runsasenergisiä ja reilusti proteiinia sisältäviä ruokia ja elintarvikkeita. Kevyttuotteet kannattaa silloin jättää kokonaan kaupan hyllyille. Esimerkiksi maitotalous- ja lihatuotteista kannattaa valita normaali- tai runsasrasvaisia vaihtoehtoja. On hyvä tarkistaa, että myös juomissa on mahdollisimman paljon energiaa eli esimerkiksi mehut tulee olla sokerillisia eikä sokerittomia vaihtoehtoja. Puuron valmistamiseen käyttämä nestekin kannattaa olla energiaa sisältävä eli veden tilalla on suositeltavaa käyttää maitoa tai erilaisia kasvijuomia kuten soijajuomaa.

Useimmiten helpoin ja tehokkain keino lisätä energiaa on käyttää rasvalisiä soveltuvissa ruoissa. Rasvaksi kannattaa valita mahdollisimman paljon pehmeää rasvaa sisältäviä vaihtoehtoja eli esimerkiksi rypsiöljy, juoksevat margariinit ja runsasrasvaiset kasvirasvalevitteet (rasvaa vähintään 60 %) ovat oivia valintoja. Rasvalisiä voi lisätä esim. perunasoseeseen, kastikkeisiin ja puuron joukkoon. Rasvalisä kannattaa lisätä aina valmiiseen annokseen, jotta sitä tarvitseva henkilö saa sen kohdennetusti.

Vajaaravitun on tärkeää saada riittävästi proteiinia. Elintarvikkeista reilusti proteiinia sisältävät mm. rahka, kananmuna, raejuusto sekä muut juustot. Myös liha, kana ja kala ovat runsasproteiinisia, mutta lämpimät ruoat voivat maistua huonommin kuin viileät ja välipalatyyppiset. Tällöin voikin napostella esimerkiksi lihaleikkeleitä kylmiltään. Viileiden ruokien lisäksi kuivat ruoat voivat maistua paremmin kuin tavanomainen ruoka eli silloin voi kokeilla esimerkiksi hapankorppuja tai näkkileipää reilun rasvan kera. Reilusti energiaa sisältäviä napostelutuotteita kuten pähkinöitä, perunalastuja ja makeisia voi myös syödä tavanomaista reilumpia määriä. Ateria on hyvä päättää erilaisilla jälkiruoilla kuten kiisseleillä, rahkoilla tai vaahdoilla, jos ne maistuvat. Näin energiansaantikin lisääntyy.

Kun tavanomainen ruoka ei riitä kattamaan energiantarvetta, on suositeltavaa turvautua kliinisiin täydennysravintovalmisteisiin. Niitä myydään apteekeissa ilman reseptiä. Jos henkilöllä on vaikea imeytymishäiriö esimerkiksi Chronin taudin takia, niin täydennysravintovalmisteista voi saada Kela-korvausta. Tällöin niihin tarvitaan lääkärin kirjoittama B-lausunto ja resepti. Kliinisiä täydennysravintovalmisteita on olemassa sekä valmiina juomina että jauheina, joita lisätään tavanomaisiin ruokiin ja juomiin. Täydennysravintojuomat sisältävät reilusti energiaa ja monipuolisesti ravintoaineita sekä vitamiineja ja kivennäisaineita. Tuotteita löytyy erilaisiin tarpeisiin ja eri ikäryhmille. Täydennysravintojuomat kannattaa aina nauttia jääkaappikylminä. Avattu tuote säilyy jääkaapissa vuorokauden ajan. Juomista voi valmistaa myös pirtelöitä tai käyttää niitä muuten ruoanvalmistuksessa ja leivonnassa esimerkiksi pannukakkutaikinassa. Juomissa on monia makuvaihtoehtoja. Jauheitakin on erilaisia. Ne sisältävät joko vain yhtä ravintoainetta kuten hiilihydraattia tai proteiinia tai vaihtoehtoisesti useita ravintoaineita. Lisätietoja kannattaa kysyä ravitsemusterapeutilta, muulta hoitohenkilöstöltä tai apteekista, jos on tarvetta kliinisille täydennysravintovalmisteille.