Anne Pohju

Raskausajan ruokavalio ja IBD

18.09.2018

Kysymykset perheen perustamisesta ja raskaudesta tulevat vastaan monelle IBD-tautia sairastavalle, sillä osuuhan tavallisin sairastumisikä nuoreen aikuisuuteen, 20–35 ikävuoteen. Oman hoitavan lääkärin kanssa on aiheellista keskustella hedelmällisyyteen ja lasten hankintaan liittyvistä asioista jo raskautta suunniteltaessa, jotta raskaustoive voidaan huomioida esimerkiksi IBD-taudin lääkehoidossa. Raskauden ajoittaminen taudin rauhalliseen vaiheeseen on suositeltavaa. Onko sitten ruokavaliossa jotain, mitä raskaana olevan tai sitä suunnittelevan IBD-tautia sairastavan naisen tulisi erityisesti huomioida?

 

Hyvä ravitsemustila jo ennen raskautta on luonnollisesti tärkeää, sillä elimistön ravintoainevarastoilla on vaikutusta niin hedelmöittymiseen kuin sukusolujen kehittymiseen. Raskauden aikana sikiö saa tarvitsemansa ravintoaineet äidin elimistöstä, joten ravintoainevarastojen riittävyydestä tulee huolehtia. Useiden ravintoaineiden tarve lisääntyykin raskauden aikana, minkä vuoksi ruokavalion monipuolisuuden ja ruoan laadun merkitys korostuu. Raskaana olevan ei kuitenkaan tarvitse syödä kahden edestä. Energiantarve kyllä kasvaa raskauden ensimmäisen kolmanneksen jälkeen, mutta lisätarve on kokonaisuudessaan kohtuullisen pieni, eikä vaadi ylenpalttista tankkaamista.

 

Kasvikunnan tuotteisiin, eli kasviksiin, marjoihin ja hedelmiin sekä täysjyväviljaan ja kasviperäisiin rasvalähteisiin pohjautuva ruokavalio on erityisen suositeltava raskausaikana. Kala, rasvattomat maitotaloustuotteet ja vähärasvaiset lihalaadut ovat myös tärkeitä ruoka-aineita raskausajan ruokavaliossa. Odottava äiti voi noudattaa myös täysin kasvisruokavaliota, kunhan se on koostettu ravitsemuksellisesti riittäväksi. Suolistosairaudesta johtuen odottava äiti ei välttämättä pysty syömään täysin rajoituksetta kaikkia suositeltavia ruoka-aineita. Esimerkiksi suolta ahtauttava Crohnin tauti voi rajoittaa tuoreiden kasvisten ja kuitupitoisten viljavalmisteiden käyttöä. Tällöin olisi tärkeää saada yksilöllistä ohjausta, jotta ruokavalion kokonaisuus voitaisiin suunnitella mahdollisimman monipuoliseksi ja riittäväksi.

 

Ruokavalion vaikutusta raskauden kulkuun ja lopputuloksiin IBD-tautia sairastavilla on tutkittu varsin vähän. Hiljattain julkaistussa norjalaisessa kohorttitutkimuksessa todettiin, että IBD-tautia sairastavat, raskaana olevat naiset noudattivat verrokkeja harvemmin suositusten mukaista tai perinteistä norjalaista ruokavaliokokonaisuutta. Tutkimus antoi alustavia viitteitä siitä, että perinteisen norjalaisen ruokavalion (joka mm. sisältää paljon kalaa) noudattaminen pienensi riskiä lapsen alhaiselle syntymäpainolle haavaista paksusuolitulehdusta sairastavilla äideillä. Ruokavalinnoilla ja ruokavalion laadulla raskauden aikana saattaa siis olla erityistä merkitystä IBD-tautia sairastavilla, mutta lisätutkimusta vielä tarvitaan.

 

Raskaana olevan tulee huomioida elintarvikehygienia tavanomaista tarkemmin, mm. listeriabakteeririskin vuoksi. Ohjeet ovat tuttuja niille IBD-tautia sairastaville, jotka käyttävät vastustuskykyä alentavaa lääkitystä (ks. 9.5.2017 julkaistu blogikirjoitus Ruoan riskit vastustuskykyä heikentävän lääkehoidon aikana). Näiden elintarvikehygieniaa koskevien ohjeiden ohella raskauden aikaiseen ruokavalioon liittyy omia erityissuosituksia, mm. maksaruokien sekä lakritsin ja salmiakin käytön välttäminen kuten myös kofeiinia sisältävien juomien käytön rajoittaminen. Kalalle on omat käyttösuosituksensa raskausaikana, mihin on viitattu myös aiemmassa blogikirjoituksessa (ks. Pelkkiä kalajuttuja, julkaistu 17.1.2017). Yksityiskohtaisen listauksen elintarvikerajoituksista raskaana oleville voi tarkistaa Elintarviketurvallisuusviranomaisen Eviran verkkosivustolta.

 

Mitä tulee ravintolisiin, jo raskautta suunniteltaessa tulee aloittaa foolihappolisän käyttö. IBD-tautia sairastavalle foolihappolisä tavanomaista suositusta suuremmalla annoksella voi olla tarpeen, etenkin jos käytössä on sulfasalatsiinilääkitys tai jos IBD-tauti paikantuu erityisesti ohutsuolen alueelle. Hoitava lääkäri arvioi yksilöllisesti annoksen foolihappolisälle. Raskaana olevan tulee käyttää D-vitamiinilisää vuodenajasta riippumatta, 10 mg/vrk tai lääkärin ohjeen mukaisesti. Näiden lisäksi raudan ja kalsiumin riittävästä saannista tulee huolehtia, tarvittaessa erillisen valmisteen avulla, jos ruokavalio ei riitä turvaamaan saantia tai suolistosairaus lääkityksineen lisää niiden tarvetta.

 

IBD-tautia sairastaville pätee siis pääsääntöisesti sama ruokavaliosuositus kuin muillekin odottaville äideille. Hyvä ravitsemustila jo ennen raskautta ja sen säilyttäminen läpi koko raskauden ovat ensiarvoisen tärkeitä. Tämän turvaamiseksi IBD-taudin pysyminen rauhallisena on keskeistä, koska etenkin aktiiviin IBD-tautiin liittyy vajaaravitsemuksen riski. Tiettyjen ravintoaineiden (kuten foolihapon ja raudan) saannin riittävyydestä tulee erityisesti pitää huolta. Mahdollisimman monipuolinen ruokavalio ilman perusteettomia rajoituksia on suositeltava IBD-tautia sairastaville odottaville äideille. Tarvittaessa ruokavaliosuunnitteluun tulee pyytää asiantuntevaa ohjausta joko omasta IBD-tautia hoitavasta yksiköstä tai äitiysneuvolasta.